Sairastuessa pitää saada yhteys terveyspalveluihin – Nina Heikkilä

Sairaana tai läheisen sairastuessa haluaa nopeasti saada hoitoa tai arvion hoidon tarpeesta. Huoli omasta tai läheisen terveydestä vaatii terveyspalveluiltamme nopeita toimenpiteitä. Kuntalaiset ovat antaneet palautetta jo pidempään, ettei terveyspalveluiden takaisinsoittopalvelut toimi kuten pitäisi ja takaisinsoittoa joutuu odottamaan useitakin päiviä tai soittoa ei tule ollenkaan.

Aluehallintovirastokin antoi Nokian kaupungille asiasta huomauksen maaliskuussa ja pyytää kaupungilta jatkoselvitystä tilanteen paranemiseksi suunnitelluista toimenpiteistä toukokuun loppuun mennessä.

Nokian asukasmäärän kasvu, palvelutarpeen kasvu, korona sekä puhelinpalveluajan laajentaminen ovat lisänneet yhteydenottoja terveyspalveluiden puhelinpalveluun. Kaupunki on pyrkinyt turvaamaan ensisijaisesti koronaan ja kiireellisen hoidon puheluihin vastaamisen.

Takaisinsoittopalveluiden haasteisiin olisi pitänyt vastata jo aiemmin ja meidän politiikkojen olisi pitänyt lisätä rahaa ja henkilökuntaa jo, kun haasteet tulivat esille. Tärkeää on myös luoda hyvin toimivat prosessit ja vaihtaa toimiva puhelinoperaattori. Takaisinsoittopalveluiden toimimattomuus ja korona ovat vaatineet myös työntekijöiltä joustamista ja kykyä selvittää miksi takaisinsoitto ei ole toiminut ja lukuisia pahoittelukeskusteluja terveyspalveluissa asioiville. Takaisinsoittopalvelua ja hoitoketjua tulee kehittää, jotta terveydenhuollon palvelu on oikea-aikaista ja laadukasta. Tärkeää on myös luoda hyvin toimivat prosessit ja vaihtaa toimiva puhelinoperaattori. 

Hyvään ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon kuuluu toimivat palvelut, jotka jokainen kuntalainen ansaitsee.

Nina Heikkilä on perusturvalautakunnan jäsen ja Nokian demareiden kuntavaaliehdokas. Ninaan voit tutustua lisää tästä.

Koulutuksen kunnianpalautuksesta pidetään kiinni – Marko Asell

Tämän vuoden kolmannen lisätalousarvion lasten ja nuorten paketissa hallitus kohdistaa yhteensä 111 miljoonaa euroa koronasta aiheutuneiden haitallisten vaikutusten lieventämiseen. Lisätalousarvio on poikkeuksellisen suuri, yhteensä yli kaksi miljardia eli 2,172 miljardia euroa. Sillä vauhditetaan kasvua, aikaistetaan investointeja sekä vastataan koronaviruksen aiheuttamiin menotarpeisiin ja lievennetään koronan aiheuttamia haittoja etenkin yrityksille sekä lapsille ja nuorille.

– Marinin hallitus on panostanut erittäin paljon Suomen koulutusjärjestelmän kehittämiseen. On hienoa, että myös koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen aikana lapsista ja nuorista pidetään kiinni. Koulutuspanostukset ovat tulevaisuusinvestointeja, sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Marko Asell (sd.) muistuttaa.

Hallitus ehdottaa lisätalousarviossaan esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen 40 miljoonaa euroa, lukiokoulutukseen 15 miljoonaa euroa sekä vapaaseen sivistystyöhön ja ammatilliseen koulutukseen kumpaankin 5 miljoonaa euroa. Korkeakoulujen rahoitukseen ehdotetaan 4 miljoonaa euroa. Rahoituksella pyritään tasoittamaan koronavirustilanteesta johtuvia vaikutuksia, kuten oppimisvajetta ja opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymistä.

Lisäksi päihdepalveluiden saatavuuden parantamiseen ehdotetaan 23 miljoonaa euroa ja mielenterveyspalveluiden parantamiseen 16 miljoonaa euroa. Myös poliisin ennalta ehkäisevän toiminnan kokonaisuuteen ehdotetaan 3 miljoonaa euroa.

Ympäristön pilaamisesta kiertotalouteen – Terttu Mäkinen

Havahduin miettimään ympäristöasioita 1970-luvun alkupuolella, kun ympäristön saastumista tuotiin voimakkaasti esille mm. lehdistössä. Vaikutuksen tekivät myös mm. professori Pekka Nuortevan kirja ”Elohopeaa Suomen luonnossa ja hallintokoneistossa” ja Rachel Carsonin klassikko ”Äänetön kevät”.

Ajaessani kerran polkupyörällä kotiin Nokianvirran sillalla sain päälleni voimakkaan ”happosateen” sellutehtaan happotornista. Hengitys salpautui ja hetken jo luulin, etten omin voimin kotiin asti pääse. Toki sellutehdas oli silloin tärkeä työnantaja nokialaisille, mutta tämä tapaus pani miettimään teollisuuden vastuita ja voisiko kuntatasolla ympäristöasioihin vaikuttaa. Nokialla ilmanlaatu ja vesistöt olivat huonossa kunnossa ja jäkäläautio oli näkyvä esimerkki huonosta ilmanlaadusta ja Nokianvirran ja Kuloveden lietelautat vesistöjen likaantumisesta.

Yhdyskunnat ottavat vastuuta ympäristöasioista

Laki ympäristönsuojelulautakunnista tuli voimaan vuonna 1986. Tällöin Nokiallekin perustettiin ympäristönsuojelulautakunta. Kuitenkin tätä ennen Nokia edistyksellisenä kaupunkina oli perustanut ympäristötoimikunnan jo vuonna 1981. Minulla oli mahdollisuus aloittaa ko. toimikunnan varajäsenenä ja jatkaa varsinaisena jäsenenä ensimmäisessä lakisääteisessä ympäristönsuojelulautakunnassa ja edelleen lautakuntien yhdistyessä rakennus- ja ympäristölautakunnassa vuoteen 2016 asti.

Tänä päivänä Nokian ilmanlaatu on hyvä ja vesistöt ovat puhdistuneet huomattavasti. Teollisuus ja kunnat ovat siis kantaneet vastuunsa. Nokiakin on omalta osaltaan toteuttanut määrätietoisesti jätevesien puhdistusta ja viemäröintiä. Nykyään ympäristövaikutusten arvioinnit ja ympäristöluvat ovat arkipäivää.

Hyvä, turvallinen juomavesi

Nokialaiset ja tänne muuttavat arvostavat luonnonläheisyyttä ja muita ympäristöarvoja. Kuntalaiset arvostavat myös juomaveden laadun yhdeksi tärkeimmistä kunnan järjestämistä palveluista.

Nokialla osa vedestä saadaan Maatialan harjusta, osa Viikinharjuun pumpattavasta tekopohjavedestä ja osa vedestä suotautuu Vihnusjärvestä. Vesi tarvitsee monivaiheisen kemiallisen käsittelyn, jota hyvälaatuiset pohja- ja tekopohjavedet eivät yleensä tarvitse. Kaupungin länsiosiin Hämeenkyröstä saatava Miharin vedenottamosta tuleva pohjavesi sen sijaan on jo sellaisenaan hyvänlaatuista. Desinfiointi ja pH: n säätäminen putkistoille sopivaksi tehdään kuitenkin aina. Nokia saa tarvittaessa vettä myös Tampereelta sopimuksen mukaisesti.  Maatialan vesilaitoksen laboratoriossa juomaveden laatua valvotaan tarkasti. Myös verkostoveden laatua seurataan terveysviranomaisten hyväksymän näytteenotto-ohjelman mukaisesti.

Juomaveteen liittyvät asiat ovat tulleet tutuiksi työskenneltyäni Tampereen vedessä 38 vuotta erilaisissa tehtävissä viimeksi käyttökemistinä, nyt eläkkeellä. Tehtäväni oli mm. vastata laitosten vedenkäsittelyprosessien toiminnasta, käytönvalvonnasta sekä vedenlaadusta ja laboratoriotoiminnasta. Olen ollut Nokian Vesi Oy: n hallituksen jäsenenä vuoden 2017 alusta lähtien.

Kiertotalouteen panostettava

Kiertotalous on malli, jossa kulutus perustuu materiaalien kierrättämiseen, korjaamiseen, jakamiseen ja vuokraamiseen. Näin tuotteiden elinkaari pitenee. Ei siis osteta aina uusia tavaroita. Toisen jäte voi olla toiselle uusi materiaali. Samalla ehkäistään jätteiden syntymistä. Hyvä ekologinen suunnittelu tuo säästöjä ja vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä ja siten vaikuttaa suotuisasti myös mm. ilmastonlämpenemiseen.

Meillä kaikilla on mahdollisuus omalta osaltamme vaikuttaa. Jätteiden lajittelu jo niiden syntypaikoilla on tärkeää. Taloyhtiöissä on jo melko kattavasti metallin, lasin, kartongin, paperin, muovin ja biojätteen keräys järjestetty. Samoin näin on eri alojen yrityksillä. Paljon on myös esim. lainaus- ja korjauspalveluja tarjolla.

Eco3-kiertotalousalue

Nokian Kolmenkulman alueelle on muutamassa vuodessa rakentunut valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä bio- ja kiertotalouden yrityskeskittymä, Eco3-alue. Nokian kaupunki ja sen omistama kehitysyhtiö Verte Oy vastaavat alueen kehittämisestä. Yhteistyökumppaneita ovat yritysten lisäksi mm. Tampereen teknillinen yliopisto, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY -keskus ja Sitra. Alueen yritykset käyttävät jätemateriaaleja uusiotuotteisiin.

Alueella toimii jo paljon kiertotalousyrityksiä, joissa hyödynnetään esim. käytöstä poistettuja auton renkaita, muoveja, pahvia, paperia, elektroniikkajätettä, rauta- ja metalliromua ja puu- ja rakennusjätettä, josta valmistetaan uusiokiviainesta teiden ja pihojen rakentamiseen. Lähiaikoina aloittaa toimintansa Pirkanmaan Jätehuolto Oy: n biokaasulaitos eli Biomylly, jossa käsitellään 17 kunnan biojätteet ja jatkossa Nokian uuden jätevedenpuhdistamon lietteet. Laitos tuottaa niistä luomulannoitteita ja biokaasua. Prosessissa syntyvällä biokaasulla korvataan fossiilisia liikennepolttoaineita. Halpaa polttoainetta autoihin saadaan Nokialla pian lähipalveluna!

Terttu on ehdolla Nokian kaupunginvaltuustoon. Pääset tutustumaan Terttuun tarkemmin tästä.

Hyvinvointikunta, hyvinvoiva Nokia -sosiaalityön, palvelukokonaisuuksien ja tulevien muutosten näkökulmasta – Johanna Perkiö

Miten me kuntatasolla voimme vaikuttaa siihen,

että meidän palvelujärjestelmämme mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa on mahdollisimman laadukasta ja miten palvelut kohdennetaan sekä saadaan tavoitteenmukaisiksi? Miten me voimme taata hyvinvointikunnan, hyvinvoivat nokialaiset?

Lyhyesti vastattuna: palvelukokonaisuuksien tunnistettavuus, niiden löytämisen ja saatavuuden helpottaminen sekä toiminnan tekeminen tavoitteelliseksi huomioiden yhteistyössä kuntalaisten osallisuus ja niitä tukevat toimintatavat.

Tulee myös   huomioida eri tahojen vaikutukset esim. Kela, Te-palvelut sekä panostaa asiakasohjauksessa palvelun helppouteen ja niiden löytämiseen sekä saatavuuteen. Ennen kaikkea tulee muistaa asiakaslähtöisyys sekä palveluiden oikea-aikaisuus ja saumattomuus. Palvelukokonaisuudessa tulisi huomioida myös eri toimijoiden vaikutukset ja tiedonsiirto. esim. takaisinsoittopalvelu, hoitoketjut, tiedonsiirto (Oma Kanta-päivittyminen) tieto palveluista ja niiden saannista jne.

Tunnistetaan paikalliset kumppanuudet ja vakiinnutetaan järjestöjen sekä sosiaalityön yhteistyötä (esim. MLL, erilaiset harraste- ja urheilujärjestöt, Nokia Seura ry, Punainen risti, Tottijärvi-Seura ry jne.).

Jatketaan sosiaalityön jalkauttamista matalan kynnyksen lähipalveluksi, huomioidaan koko ajan ennaltaehkäisevyys ja toteutetaan yhteisöllistä lähestymistapaa eli satsataan vuorovaikutukseen sekä tutustutaan asiakkaan elämänpiiriin. Ja tätä kunnassamme onkin vaikka kuinka ja paljon.

Tässä nyt vain muutamia esimerkkejä: mm. etsivä nuorisotyö, perhekeskuksen päivystys ja heidän tarjoama matalan kynnyksen palvelu lapsiperheille kertaluontoisena neuvonta- ja ohjausaikana, päiväkeskus, nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelu AAPO, ikäihmisten neuvontapuhelin, lähitorit ja suuresti myös muita palveluita.

Saavutettavia palveluita

Kysymys kuuluu löytävätkö kuntalaiset helposti kaikkien tarjottujen matalan kynnyksen palveluiden äärelle tai hyvinvointia tukevien palveluiden äärelle ylipäätään?

Miten voisimme helpottaa hyvinvointiin vaikuttavien palveluiden saatavuutta ja niiden löytämistä, kun niitä kerran on kunnassammekin olemassa suurissa määrin.

Erityisesti huomioitavaa tulevien uudistusten kannalta on mielestäni vakiinnuttaa kuntamme toimintatapoihin paikallinen tuntemus eri järjestöistä ja matalan kynnyksen palveluista, kun isot kokonaisuudet tulevassa ovat pääosin maakuntien hallinnonalaa. Paikallinen ja sosiaalinen yhteistyö korostuvat ja tulee huomioida paikalliset sekä ajalliset ilmiöt kuten nyt valitettava koronaepidemia ja sen vaikutukset. Näitä ajankohtaisia asioita ja oleellisia yhteiskuntamme ilmiöitä tulee huomioida sekä hyödyntää päätöksenteossa. Meidän tulee huomioida erityisesti ennaltaehkäisevyys, resurssitarpeet, talous ja tavoitteellisuus sekä kuntalaisten hyvinvointi yhteisö -ja yksilötasolla.

Pidetään siis huolta hyvinvoivasta Nokiasta ja sen asukkaista yhdessä!

ELÄKKEENSAAJIEN ASEMA – Olavi Ahti

Tuntuu siltä, että nykyisellään joka vaalien alla nousee esille kysymys eläkkeensaajien elinolojen parantamisesta. Kuntavaaleissahan ei kuitenkaan päätetä eläkkeistä, vaan kuntapäättäjien valinnasta. Eläkeasioille sopiva foorumi on tietenkin eduskuntavaalit parin vuoden päästä, joskin eduskunnalla on mahdollisuus tarttua asiaan jo aiemminkin.

Eläkkeisiin on kohdistunut erilaisia muutoksia mm. 90-luvulta alkaen.

Kansaneläkelakia muutettiin 1.1.1997 ja sen perusteella 1.2.1999 alkaen alettiin leikata kansaneläkkeitä 20 % vuodessa henkilöiltä, jotka saivat myös työeläkettä. Kansaneläkkeen maksaminen heille päättyi vuoden 2001 alussa eli tapahtui eläkkeiden yhteensovitus. Työeläkekatoksi tuli 60 % ansiotulosta.

Työeläkeindeksistä väännettiin kättä kolmikannassa 90-luvun alussa Ahon hallitusten aikana 26.4.1991-13.4.1995. Sopimassa olivat silloin keskusta, kokoomus, RKP ja SKL (kristilliset). Asiaa ei saatu valmiiksi vaalikauden loppuun mennessä, vaan jätettiin seuraavan, Lipposen hallituksen kontolle. Siinä olivat mukana SDP, kokoomus, RKP, vasemmisto ja vihreät. Ennen muutosta indeksi huomioi 50 % palkkakehityksestä ja 50 % kustannuskehityksestä. Uusi, taitettu indeksi huomioi palkkakehityksestä 20 % ja 80 % kustannuskehityksestä. Joidenkin arvioiden mukaan alkuperäinen 60 %:n katto vastaisi nykyisellään 44 %:n kattoa.

Tämä on tuntunut eläkkeensaajille selkeänä ansion alenemisena.

Muutokselle ei sittemmin ole löytynyt yhteistä tahtoa kolmikannasta eikä eduskunnasta.

On myös pitkään puhuttu myös eläkkeensaajien ja palkansaajien erilaisesta verokohtelusta, mutta siihenkään ei ole vielä korjaushalua löytynyt.

Viime vuosia on ainoana mahdollisuutena korjata tilannetta ollut pyrkiä kohdentamaan korotuksia edes pienituloisimmille eläkkeensaajille, mutta isompaa korjausta odotetaan ihan kuntien tulotasonkin parantamiseksi helpottamaan kuntalaisten palveluiden hoitamisessa.

Tutustu kuntavaaliehdokkaaseen tästä.

Lisää liikettä – Marko Asell

Hyvinvointi on ollut kestopuheenaihe ja se on korona-aikana korostunut. Se johtuu siitä, että siinä on parantamisen varaa monella tasolla. Tulevaisuudessa tulee keskittyä enemmän pahoinvointia ennaltaehkäisevään ajatteluun, koska se on niin yksilön kuin yhteiskunnankin etu. Liikunnan merkitys hyvinvoinnin edistäjänä on laajasti tunnustettu ja tiedostettu. Liikunnan lisäämisellä voidaan saavuttaa miljardiluokan säästöjä sote-sektorilla, joten asiaan kannattaa jatkossa panostaa enemmän.

Korona toi pitkäaikaisia haasteita, kun monet lapset ja nuoret joutuivat rajoitusten takia vähentämään urheiluseuroissa harjoittelua. On todellinen vaara, että kymmenet tuhannet lapset jäävät pysyvästi pois seurojen toiminnasta. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön tuore julkaisu vahvistaa huolta toteamalla, että 7-12 -vuotiaista puolet ja 13-17 -vuotiaista vain viidesosa liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Kaikille 7−17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa taas tulisi välttää.

Seuroille on jaettu korona-avustuksia kriteereillä, joissa huomioidaan seurojen taloudelliset menetykset koronasta aiheutuvien rajoitusten takia. Perusteet on hyvät, mutta viimeisin myönnetty noin 2 miljoonan euron tuki on vain 10% siitä, mitä seurat yhteensä hakivat. On siis tarvetta tukea seuroja vielä jatkossakin, ja perusteissa olisi hyvä huomioida myös seurojen resurssit saada harrastajat takaisin seuratoimintaan mukaan. Lapset ja nuoret on saatava takaisin liikunnan pariin. Ruutuaikaa kertyy nyt liikaa.

Valtion liikuntaneuvosto laati tuleville kuntapäättäjille ohjeistuksen liikunnan edistämiseksi kunnissa, jotka ovat merkittäviä liikuntapalvelujen tuottajia ja liikunnan edellytysten luojia. Kunnilla on osaamista edistää kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta sekä työkykyä. Liikunta tuo kunnille myös työpaikkoja, verotuloja ja taloudellisia säästöjä. Monipuoliset liikuntamahdollisuudet ovat nykyisin myös yksi merkittävä kunnan vetovoimatekijä.

Liikuntaneuvoston nostoja ovat muun muassa liikunnan huomioiminen kunnan strategiassa kaikkien hallinnonalojen tavoitteena, ja liikunnan määrää ja muutosta seurataan systemaattisesti, sekä keskeisten päätösten vaikutukset liikuntamahdollisuuksiin ennakkoarvioidaan. Varhaiskasvatuksessa ja koko koulutuspolulla tuetaan fyysistä aktiivisuutta kasvatus- ja opetuskäytännöillä ja hyödynnetään Move!-mittausjärjestelmää liikuntaan kannustamisessa. Toteutetaan Suomen harrastamisen mallia, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Tarjotaan kuntalaisille liikuntaneuvonnan palveluja ja huomioidaan myös vanhusten ja vammaisten mahdollisuudet. Kaavoituspäätöksissä huomioidaan, että elinympäristö tukee aktiivisuutta ja varataan alueita liikuntapaikkarakentamiseen, lähiliikuntaan ja esteettömiin aktiviteetteihin. Tärkeää on myös osallistaa liikuntatoimijoita ja kuntalaisia sekä tukea seuratoimintaa ja kehittää toimintaa yhteistyössä myös yritysten kanssa. On huolehdittava tavoitteellisesti urheilevien nuorten laadukkaista olosuhteista ja mahdollisuudesta yhdistää urheilu ja opiskelu.

Valoa näkyy tunnelin päässä. Lisätään liikettä, korona huomioiden.

Marko Asell

Valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja

Kansanedustaja, sd

Opiskelija-asuntoja Nokialle? – Nurmi, Peltola, Solala

Nokian keskusta-alue on nyt suuressa muutoksessa, sillä eri puolille keskustaa on rakennettu ja ollaan rakentamassa sekä suunnittelemassa erityisesti kerrostaloja. Kysyntä on ollut valmistuneita taloja kohtaan runsasta. Sen lisäksi, että uusiin asuntoihin saadaan uusia asukkaita, olisi niissä hyvä ottaa huomioon myös he joilla varallisuutta ei ole vielä ehtinyt kertyä, eikä siis mahdollista vastata asuntojen yleiseen markkinahintaan.

Kaupungin kannattaisi asuntopolitiikassaan varata tulevista asuinrakennuksista nuorille opiskelijoille ja alle 30-vuotiaille työssäkäyville asuntoja, ja huomioida asia myös tulevissa rakennushankkeissa. Lähikunnissa ajatusta on jo alettu toteuttaa, mm. Kangasalle kesäkuussa valmistuvasta 32 asunnon vuokratalosta on varattu 18 asuntoa opiskelijoille. 

Keskusta-alueen koulut, liikuntapaikat, terveyspalvelut, kahvilat, ravintolat ja uusi upea kirjasto ovat nuorten aikuisten ja nuorten opiskelijoiden elämän kulmakiviä, joiden äärellä itsenäistyvän nuoren on hyvä tehdä elämästään oman näköistä. Lyhyet välimatkat palveluiden ja julkisten kulkuyhteyksien äärellä kannustavat nuoria tekemään kestävän kehityksen mukaisia valintoja arkielämässään. Hyvän viihtyvyyden takaamiseksi asukkaan tulee arvostaa mahdollisuutta kohtuulliseen vuokratasoon pitämällä asunnostaan huolta ja antamalla myös naapureille rauhallisen elinympäristön. Tätä tulee valvoa säännöllisesti.

Nykyinen kehitys, jossa tiivistetään keskustaa rakentamalla se täyteen ”kompakteja tehoyksiöitä”, jotka sitten sijoittajat ostavat ja vuokraavat täyden asumistuen hinnalla, ei ole ratkaisu nuorten edulliseen asumiseen, vaan johtaa lähinnä alueen slummiutumiseen. Sen sijaan, että nuoret joutuvat maksamaan opintolainalla asumistaan, tulisi opiskelijoita houkutella Nokialle rakentamalla keskustaan oikeasti edullisia opiskelija-asuntoja. On valitettavaa, ettei meillä ole tällä hetkellä ainuttakaan opiskelija-asuntoa, varsinkin kun Tredun uusi kampus on valmistumassa ja yhteydet Tampereelle ovat hyvät. 

Tarjoamalla kohtuullisen kokoisia ja kohtuuhintaisia asuntoja keskusta-alueelle rakentuvista asuintaloista, voisimme omalta osaltamme edistää nuorten juurtumista paikkakunnalle. Nuorten asumisen mahdollistaminen ja tukeminen oman elämän asettamisessa alueelle luo positiivisen kokemuksen, mikä tulee näkymään pitkällä tähtäimellä myös vakiintuneemman asuinpaikan valinnassa. Kohtuullisen hintatason asuntojen tarjoaminen tuo nuorelle säästöjä, joiden avulla hänellä on mahdollisuus päästä kiinni varhaisemmassa vaiheessa myös omistusasuntoon.

Nuorten asumisen tukeminen aikaisessa vaiheessa Nokialla, tuottaa myös mahdollisten korkeakouluopintojen alkaessa vaihtoehdon Tampereelle tai muulle korkeakoulupaikkakunnalle muuttamiselle. Nuorille suunnattujen asuntojen tarjoamisella saadaan kaupungille verotuloja jo nuorten kesätyö-, harjoittelu- ja alkavan työelämän palkkojen osalta. Kehittyvän etäopiskelun ja hyvien julkisten liikenneyhteyksien avulla, ei opiskelijoiden enää ole välttämätöntä muuttaa lähemmäs opinahjoa, vaan nuori voi paremmin valita asuinpaikkansa myös harrastustensa, perhe- ja ystävyyssuhteidensa sekä mahdollisesti halvemman asuin- ja elintason perusteella. Mahdollisuus valita erilaisilla kriteereillä asuinpaikkansa lisää hyvinvointia, tyytyväisyyttä ja vahvistaa positiivista omaan elämään vaikuttamisen kokemusta.

Menestyneiden nokialaisten urheiluseurojen houkuttelevuus ei aina näy siinä, että urheilijat valitsevat Nokian asuinpaikakseen. 

Kuinka saisimme asuinpaikkavalinnan kohdistumaan sittenkin tänne? Opiskelun, asumisen, urheilun ja aktiivisen elämän yhdistäminen vahvistuu pääosin perustarpeen kautta; asunnon tarjoaminen nuorelle kohtuulliseen hintaan. Kohtuullisen asumisen mahdollistaminen tuottaa nuorelle asukkaalle säästöjä, parempaa elämänlaatua ja näin ollen saattaa omalta osaltaan vaikuttaa Nokian julkisuuskuvaan positiivisesti.

Hyvä kello kauas kuuluu.

Miten kaupunki ja kaupungin omistama vuokrakotiyhtiö aikovat varmistaa, että opiskelijoille on riittävästi houkuttelevia asuntoja saatavilla, sekä sijainniltaan että hintatasoltaan? Tämän lisäksi kaupungin tulisi myös miettiä konkreettisia ratkaisuja siihen, miten tuetaan paikkakunnalle jäämistä opiskelujen jälkeen. Voisiko kaupunki toimia esimerkiksi sijoittajana hankkeissa, joissa asunnot myydään ensisijaisesti ensiasuntoa ostaville? Tai tarjota ensiasunnon hankinta-avustusta nuorille aikuisille?

Kuntavaaliehdokkaat

Henna Peltola (SDP)

Kristian Solala (SDP)

Jonne Nurmi (SDP)

Mikä se meitä tällä hetkellä puhuttaa? – Marjo Lindqvist

Edellisessä kirjoituksessani (julkaistu 21.2.) lupasin, että seuraavassa kerron mikä puhuttaa ja missä olisi kehitettävää.

Tein pienen kyselytutkimuksen tuttavapiirissäni asiasta. Eniten puhuttava asia oli, kuten arvata saattaa, terveydenhuolto. Tämä oli myös 2017 kuntavaalitutkimuksessa ykkössijalla. Toivottiin mm. enemmän lääkäriaikoja, toimivampaa takaisinsoitto palvelua sekä ymmärrettävästi selkeämpiä, saman katon alla olevia asiointi pisteitä ja opasteiden oikein sijoittelua. Olen itse myös ihmetellyt tuota takaisinsoiton toimivuutta. Onko tosiaan niin, että syy on usein miten operaattorissa? Itsellä kokemusta myös tuosta opasteiden puutteellisuudesta. Siitä aiheutunut ylimääräistä vaivaa ja kuluja, kun ei opasteet ole ajantasaiset tai ne puuttuvat kokonaan. Eli pienet ovat minun murheet ja helposti korjattavissa.Tällä hetkellä ei ole omakohtaista kokemusta niinkään lääkäripalveluista, koska saan käyttää työterveyttä asiointiin.

Toiseksi eniten keskustelua sai aikaan joukkoliikenne. Tämä oli kuntatutkimuksessa vasta sijalla10. Matkakeskus oli useamman mielestä puute sekä toimivammat vaihtoyhteydet. Oltiin myös sitä mieltä, että joukkoliikenne toimii jo nyt erittäin hyvin. Tämä tietenkin riippuu siitä mihin aikaan ja missä tarkoituksessa esim. linja-autoa käyttää. Toisille työmatkavuorot ovat juurikin oikeat ja toisille ihan päin mäntyä. Päiväseltään tai yöaikaan linja-autoa käyttävät kokevat sujumattomuuden sen mukaan minkä ikäinen on. Varttuneemmat matkustelevat päiväsaikaan enemmän ja baarikansa ilta- ja yöaikaan. Näissä siis koettiin olevan parantamisen varaa. Itse koen kuuluvani kaikkiin kolmeen kategoriaan, työmatkalainen ja varttuneempi pubivisoissa kävijä. JToki näin koronan myötä tulee harrastettua vain työmatkoja, jos on ihan pakko. Onneksi olen saanut tehdä etätöitä, joten työmatkatkin ovat aivan minimissä ja nekin vähät matkat olen voinut tehdä omalla autolla.

Kolmannen sijan kyselyssäni sai vanhustenhuolto ja sosiaalipalvelut. Nämä olivat kuntatutkimuksessa sijoilla kaksi ja viisi. Kritiikkiä sai mm. henkilökunnan suuri vaihtuvuus sekä vähäinen määrä, hakemusten kieltävät päätökset ja niiden perustelut. Eräskin kansalaiskaveri epäili, että jopa kuun asento voi vaikuttaa päätöksen tekoon. Ajatteli, että täyden kuun aikaan tulee ihan hulluja perusteluita evättyihin hakemuksiin. Oltiin huolissaan saako arvokkaan vanhuuden tai saako jokainen lapsi ja nuori samanlaiset mahdollisuudet. Yleisesti miten saa palveluita tasapuolisesti elämän kaikissa vaiheissa.

Neljäs sija meni katujen ja teiden sekä viher- ja virkistysalueiden kunnossa pidolle. Nämä olivat kuntatutkimuksessa sijoilla kuusi ja 13. Haluttiin parannuksia risteysalueisiin ja puistoihin penkkejä sekä roskiksia lisää. Aurauksesta ei ihme kyllä kukaan maininnut poikkipuolista sanaa. Omasta mielestäni reitit joita käytän, on yleensä aurattu järkevään aikatauluun. Käytänkin vain neljää pyörää tai kahta raajaa. Niillä jotka käyttävät sekä että saattaa toisinaan olla kyllä hankaluuksia edetä auraamattomilla teillä. Tuosta pihatien tukkeeksi tieltä auran jälkeen jäänyt lumivalli, pitäisi kuitenkin minun mielestäni saada kolata kaupungin puolelle, koska maksamme hulevesi maksua. Lumihan on tieltä peräisin, joka ei ole tontin omistajan tai haltijan.

En poistanut tästä mitään asioita, vaikka niihin jo olisikin luvassa/olemassa ratkaisu tai kehitysidea. Esim. terveydenhuollon pisteiden hajanaisuus poistuu tietyllä aikataululla.

Lähde: Kunnallinen kehittämissäätiö, Sami Borg: kuntavaalitutkimus 2017

Käy lukemassa lisää Nokian demareiden kuntavaaliehdokkaasta, Marjosta.

Meidän Nokian kehittäminen paikallisesti

Kuntavaalit ovat ihmisten arkea lähimpänä olevat ja sitä eniten koskettavat vaalit. Me Nokian demarit haluamme nostaa näissä vaaleissa esille paikallisuuden, meidän Nokian kehittämisen. Olennaista on, että asuinalueet ovat viihtyisiä, palvelut toimivat ja että kunkin alueen erityispiirteet huomioidaan päätöksenteossa. Näihin asioihin kuntavaaleissa valittavat päättäjät pystyvät vaikuttamaan. Ei niin pientä asiaa, etteikö sitä kannattaisi kehittää!

Paikallisuuden vahvistamiseksi haluamme nostaa esille ehdokkaidemme asuinalueet ja kylät. Nyt voit helposti käydä luomastamme kartasta katsomassa, ketkä ovat alueesi demariehdokkaita ja tutustua heidän ajatuksiinsa. Uskomme, että tästä edustavasta joukosta löytyy ehdokas, joka tuntee Sinulle tärkeät paikalliset asiat.

Kartan löydät kotisivujen etusivulta.

Muista äänestää, kehitetään yhdessä Nokiaa!

#meidännokia

Viisivuotiaana esiopetukseen – Sisko Nevala

Osalla nokialaisista viisivuotiaista lapsista on mahdollisuus ensi syksynä osallistua maksuttomaan kaksivuotiseen esiopetukseen. Nokian kaupunki on valittu mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamaan kokeiluun. Nokia on mukana kokeilun kolmannessa vaiheessa, sillä kokeiluja on toteutettu jo vuosina 2018–2020.

Nokia on aloittanut aikoinaan kuusivuotiaiden maksuttoman esiopetuksen ensimmäisten joukossa. Paljon oli silloin keskustelua ja huolta siitä, miten lasten lapsuus lyhenee ja mitä ne lapset sitten peruskoulussa tekevät. Asia oli aikoinaan tosi mullistava ja keskustelua herättävä. Tänään kuusivuotiaiden esiopetus on jo luonnollinen ja oman paikkansa löytänyt tärkeä osa lapsen opinpolun alkua.

Nämä samat kysymykset kuin kuusivuotiaidenkin esiopetuksen aloittamisen kohdalla, ovat ajankohtaisia varmaan monen huoltajan ja ammattilaisenkin ajatuksissa nyt kun Nokialla aloitetaan viisivuotiaiden esiopetuskokeilu. Esiopetuksen pidentämistä kaksivuotiseksi perustellaan koulutuksellisella tasa-arvolla sekä esiopetuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämisellä. Kokeilu luo pohjaa kaksivuotiselle esiopetukselle, mikä on sangen yleistä länsimaissa. Kokeiluun liittyvän tutkimuksen avulla selvitetään toiminnan vaikutuksia lapsen kehittymiselle ja oppimisedellytyksiin sekä sosiaalisiin taitoihin. Kokeilu kerää myös tietoa maksuttoman varhaiskasvatuksen vaikutuksista perheiden valintoihin ja huoltajien työllisyyteen.  

On hieno huomata, että Nokia on päässyt mukaan kokeiluun ja tutkimukseen. Tämä on yksi tapa kunnan osoittaa halunsa toimia lapsiystävällisenä kuntana. Nokia kieltäytyi toteuttamasta varhaiskasvatukseen kohdistettuja heikennyksiä ja sen sijaan tavoittelee varhaiskasvatuksen parempaa laatua ja korkeampaa osallistumisastetta. Luotan siihen, että osaava varhaiskasvatusväki tekee viisivuotiaiden esiopetuspäivistä mielenkiintoisia, lapsia kiinnostavia ja innostavia, joissa leikillä on keskeinen osuus.

Sisko on erityisopettaja ja ehdolla Nokian demareiden listalla kuntaaaleissa 2021. Siskoon pääset tutustumaan tarkemmin tästä.