Havahduin miettimään ympäristöasioita 1970-luvun alkupuolella, kun ympäristön saastumista tuotiin voimakkaasti esille mm. lehdistössä. Vaikutuksen tekivät myös mm. professori Pekka Nuortevan kirja ”Elohopeaa Suomen luonnossa ja hallintokoneistossa” ja Rachel Carsonin klassikko ”Äänetön kevät”.
Ajaessani kerran polkupyörällä kotiin Nokianvirran sillalla sain päälleni voimakkaan ”happosateen” sellutehtaan happotornista. Hengitys salpautui ja hetken jo luulin, etten omin voimin kotiin asti pääse. Toki sellutehdas oli silloin tärkeä työnantaja nokialaisille, mutta tämä tapaus pani miettimään teollisuuden vastuita ja voisiko kuntatasolla ympäristöasioihin vaikuttaa. Nokialla ilmanlaatu ja vesistöt olivat huonossa kunnossa ja jäkäläautio oli näkyvä esimerkki huonosta ilmanlaadusta ja Nokianvirran ja Kuloveden lietelautat vesistöjen likaantumisesta.
Yhdyskunnat ottavat vastuuta ympäristöasioista
Laki ympäristönsuojelulautakunnista tuli voimaan vuonna 1986. Tällöin Nokiallekin perustettiin ympäristönsuojelulautakunta. Kuitenkin tätä ennen Nokia edistyksellisenä kaupunkina oli perustanut ympäristötoimikunnan jo vuonna 1981. Minulla oli mahdollisuus aloittaa ko. toimikunnan varajäsenenä ja jatkaa varsinaisena jäsenenä ensimmäisessä lakisääteisessä ympäristönsuojelulautakunnassa ja edelleen lautakuntien yhdistyessä rakennus- ja ympäristölautakunnassa vuoteen 2016 asti.
Tänä päivänä Nokian ilmanlaatu on hyvä ja vesistöt ovat puhdistuneet huomattavasti. Teollisuus ja kunnat ovat siis kantaneet vastuunsa. Nokiakin on omalta osaltaan toteuttanut määrätietoisesti jätevesien puhdistusta ja viemäröintiä. Nykyään ympäristövaikutusten arvioinnit ja ympäristöluvat ovat arkipäivää.
Hyvä, turvallinen juomavesi
Nokialaiset ja tänne muuttavat arvostavat luonnonläheisyyttä ja muita ympäristöarvoja. Kuntalaiset arvostavat myös juomaveden laadun yhdeksi tärkeimmistä kunnan järjestämistä palveluista.
Nokialla osa vedestä saadaan Maatialan harjusta, osa Viikinharjuun pumpattavasta tekopohjavedestä ja osa vedestä suotautuu Vihnusjärvestä. Vesi tarvitsee monivaiheisen kemiallisen käsittelyn, jota hyvälaatuiset pohja- ja tekopohjavedet eivät yleensä tarvitse. Kaupungin länsiosiin Hämeenkyröstä saatava Miharin vedenottamosta tuleva pohjavesi sen sijaan on jo sellaisenaan hyvänlaatuista. Desinfiointi ja pH: n säätäminen putkistoille sopivaksi tehdään kuitenkin aina. Nokia saa tarvittaessa vettä myös Tampereelta sopimuksen mukaisesti. Maatialan vesilaitoksen laboratoriossa juomaveden laatua valvotaan tarkasti. Myös verkostoveden laatua seurataan terveysviranomaisten hyväksymän näytteenotto-ohjelman mukaisesti.
Juomaveteen liittyvät asiat ovat tulleet tutuiksi työskenneltyäni Tampereen vedessä 38 vuotta erilaisissa tehtävissä viimeksi käyttökemistinä, nyt eläkkeellä. Tehtäväni oli mm. vastata laitosten vedenkäsittelyprosessien toiminnasta, käytönvalvonnasta sekä vedenlaadusta ja laboratoriotoiminnasta. Olen ollut Nokian Vesi Oy: n hallituksen jäsenenä vuoden 2017 alusta lähtien.
Kiertotalouteen panostettava
Kiertotalous on malli, jossa kulutus perustuu materiaalien kierrättämiseen, korjaamiseen, jakamiseen ja vuokraamiseen. Näin tuotteiden elinkaari pitenee. Ei siis osteta aina uusia tavaroita. Toisen jäte voi olla toiselle uusi materiaali. Samalla ehkäistään jätteiden syntymistä. Hyvä ekologinen suunnittelu tuo säästöjä ja vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä ja siten vaikuttaa suotuisasti myös mm. ilmastonlämpenemiseen.
Meillä kaikilla on mahdollisuus omalta osaltamme vaikuttaa. Jätteiden lajittelu jo niiden syntypaikoilla on tärkeää. Taloyhtiöissä on jo melko kattavasti metallin, lasin, kartongin, paperin, muovin ja biojätteen keräys järjestetty. Samoin näin on eri alojen yrityksillä. Paljon on myös esim. lainaus- ja korjauspalveluja tarjolla.
Eco3-kiertotalousalue
Nokian Kolmenkulman alueelle on muutamassa vuodessa rakentunut valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä bio- ja kiertotalouden yrityskeskittymä, Eco3-alue. Nokian kaupunki ja sen omistama kehitysyhtiö Verte Oy vastaavat alueen kehittämisestä. Yhteistyökumppaneita ovat yritysten lisäksi mm. Tampereen teknillinen yliopisto, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY -keskus ja Sitra. Alueen yritykset käyttävät jätemateriaaleja uusiotuotteisiin.
Alueella toimii jo paljon kiertotalousyrityksiä, joissa hyödynnetään esim. käytöstä poistettuja auton renkaita, muoveja, pahvia, paperia, elektroniikkajätettä, rauta- ja metalliromua ja puu- ja rakennusjätettä, josta valmistetaan uusiokiviainesta teiden ja pihojen rakentamiseen. Lähiaikoina aloittaa toimintansa Pirkanmaan Jätehuolto Oy: n biokaasulaitos eli Biomylly, jossa käsitellään 17 kunnan biojätteet ja jatkossa Nokian uuden jätevedenpuhdistamon lietteet. Laitos tuottaa niistä luomulannoitteita ja biokaasua. Prosessissa syntyvällä biokaasulla korvataan fossiilisia liikennepolttoaineita. Halpaa polttoainetta autoihin saadaan Nokialla pian lähipalveluna!
Terttu on ehdolla Nokian kaupunginvaltuustoon. Pääset tutustumaan Terttuun tarkemmin tästä.
