Korjausliike 2020-luvun kansantaudeille – Riikka Puntalo

Aamulehden artikkelissa (14.2.2021) toimittaja Minna Ala-Heikkilä kirjoittaa Johannan (nimi muutettu) tarinan ahdistuneisuushäiriön kanssa elämisestä ja myös siitä selviämisestä. Ahdistuneisuushäiriö on toimintakykyä ja yleistä elämänlaatua heikentävä psykiatrinen häiriö, jonka oireita ovat muun muassa kauhun tunne, pelko, jännittyneisyys, levottomuus, unihäiriöt, vapina ja yleinen pahoinvointi. Ahdistuneisuushäiriölle voi altistaa tietyt ympäristötekijät, kuten perheen turvaton ilmapiiri, ylisuojelevuus tai lapsuusiän traumaattisen kokemukset ja myös tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten estyneisyys ja tapa kielteisillä tunteilla reagointiin. Artikkelissa käydään läpi aikuisiällä ahdistuneisuushäiriöstä kärsineen Johannan toipumista, jossa terapia on ollut hänelle isona apuna. Terapiassa Johanna on oppinut konkreettisia keinoja ahdistuksen hillitsemiseen.

Terapiatakuu-kansalaisaloite keräsi kesällä 2019 tarvittavan 50 000 allekirjoitusta ja aloite sai tämän jälkeen kannatusta myös yli puoluerajojen. Terapiatakuu on tavoitteena toteuttaa osana hoitotakuuta niin, että myös mielenterveyspalvelujen saatavuus helpottuu.

Psykoterapiapalvelujen käyttäminen on noussut huimasti viime vuosina ja myös KELA tukee enenevässä määrin työikäisiä kuntoutuspsykoterapian kustannuksissa. Tiettyjen traumojen, ahdistuneisuuden, masennuksen ja muun mielen oirehdinnan kyseessä ollessa on ilmi selvää, että terapiapalveluita tarvitaan ja terapiasta hyötyviä on paljon.

Ottamatta kantaa Aamulehden erimerkkitapauksen Johannan tarinaan, lähdin kuitenkin pohtimaan, korjataanko ja tuetaanko nyt jotakin kipsillä, mihin aiemmilla kohdennetuilla toimilla olisi riittänyt laastari. Terapiatakuun ja hoidon lisäksi meidän tulisi käydä läpi myös juurisyitä terapiapalveluiden kasvamisen kysyntään. Kun puhumme elämään ja arkeen liittyvistä asioista, haasteista ja hankaluuksista, voisiko meillä olla psykoterapian rinnalla tai ohella myös jokin muu tapa ratkaista työikäisten hyvinvoinnin problematiikkaa? Voisimmeko suunnitella yhteiskunnan rakenteita niin, että psykoterapiapalvelujen kasvamisen kehitys saataisiin pysähtymään? Voisimmeko opettaa hyvinvointiin liittyviä taitoja jo enemmän koulussa ja ottaa niitä puheeksi myös harrastus- ja muussa yhdistystoiminnassa. Yhteisellä keskustelulla välttäisimme tabuja, jotka puhumattomina aiheuttavat myöhemmällä iällä ahdistuneisuutta ja masennusta. Koulumaailman kasvatus- ja opetustyö hyvinvointiin, yhteistyöhön ja toisen huomioimiseen -omaa itseä unohtamatta- tukisi myös työelämään siirtymistä ja siellä jaksamista. Työssä jaksamisen haasteet näkyvät usein ahdistuneisuushäiriön tyyppisinä oireina, joten onko kestävää pitää työelämä edelleen niin kovana, kilpailullisena ja kaikki mehut vievänä ja sitten hoitaa uupumusta ja siitä seuraavaa masennusta psykoterapialla? Traumaattiset kokemuksen pois lukien, voisi karrikoiden sanoa, että psykoterapialla korjataan niitä aiheutuneita vahinkoja, joihin ei syystä tai toisesta ole osattu tai kyetty puuttua aikaisemmin tai kevyemmillä palveluilla.

Sosiaalialalla 15 vuotta työskennelleenä hyvä työnohjaus on minulle itsestään selvyys. Työnohjaus on ”oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä” (www.suomentyonohjaajat.fi). Työnohjauksella on iso merkitys sekä työntekijän (yksilö) että työryhmän (yhteisö) jaksamiseen. Sosiaalialalla katsotaan monissa palveluissa työryhmien jopa velvoitetuksi käydä reflektoimassa omaa työtään, kehittymistään, jaksamistaan ja työyhteisön asioita noin kerran kuukaudessa. Olen usein miettinyt, miten työnohjauksen ajatus ei ole vielä rantautunut suuremmin muille aloille. Tarvetta varmasti olisi. Pidän vanhahtavana työnantajien ajatusta siitä, miten työhyvinvoinnin katsotaan pysyvän kunnossa kerran vuodessa järjestettävillä kesäjuhlilla tai pikkujouluilla. Uskon, että parempi tuottavuus työhyvinvoinnille ja tätä myötä myös taloudelle tulisi säännöllisellä työn arjessa tapahtuvalla työnohjauksella, jossa mm. ryhmädynamiikkaa käytäisiin läpi -ei viinilasin, vaan kahvikupin- äärellä.

Arkeen ja työarkeen vaikuttavien kevyempien sekä julkisten palveluiden, että yritysten ostopalvelujen avulla voitaisiin ennaltaehkäistä uupumista ja parantaa (työ)hyvinvointia. Näillä palveluilla pystyttäisiin myös turvaamaan psykoterapiapalvelut niitä tarvitseville henkilöille, koska psykoterapeuttien määrä ei ole muun muassa ko. koulutuksen maksullisuuden vuoksi noussut samassa suhteessa, kuin avun tarvitsijoiden määrä.

Vain koulutettu psykoterapeutti voi terapoida toista, mutta terapeuttista keskustelua tai ohjausta voimme saada myös muualta. Joskus terapeuttiseen kokemukseen riittää ystävä tai vaikkapa musiikki, mutta on myös paljon muita palveluja, missä voimme saada terapeuttista ohjausta tai neuvontaa tai keskusteluapua. Asioista ääneen puhuminen, kouluikäisten tunnetaitojen opettelu tai työryhmän vuorovaikutustaitojen kehittäminen voivat kaikki omalta osaltaan toimia tukena arjenhallinnan kriiseissä tai jaksamisessa.

Kuntien tehtävänä on tuottaa palveluja, joihin pääsemiseen ei tarvitse kynnystä eikä diagnoosia, ja joilla voidaan ennalta ehkäistä pitkäkestoisempia mielenterveyden häiriöitä ja ongelmia. Kuntien tehtävänä on tuoda palvelut myös esiin niin, että kuntalaisen sitä tarvittaessa ainoa vaihtoehto ei ole hakea hakukoneesta sanalla ”terapia” ja ohjautua Vastaamon sivuille. Koska mielenterveyden häiriöistä puhutaan jo eräänlaisina kansantauteina, on terapiapalvelujen saatavuuden lisäksi pyrittävä myös ennaltaehkäiseviin toimiin niin, että korjausliike mielen hyvinvoinnissa voisi tapahtua jo aiemmin. Yhtä lailla, kun tuemme liikunnan merkitystä osana hyvinvoivaa kehoa ja pyrimme liikuntapalveluja ja -mahdollisuuksia tarjoamalla pitämään ihmisten toimintakykyä yllä ja välttämään isompia sairastumisia, tulisi meidän toimia samoin myös mielenterveyden suhteen.

Riikka on ehdolla Nokian demareiden listalla kuntavaaleissa 2021.

Valtuustoaloite Yhdenvertaista palvelua kaikille- merkin hakemiseksi

Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan jo 1.1.2015, yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 10.6.2016 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisen sektorin elinten verkkosivujen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta 22.12.2016. Kaikissa oikeusnormissa korostetaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta saada palvelua ja päästä palveluihin. Tämä velvoite koskee sekä yksityisiä että julkisia toimijoita.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Nokian kaupunki ottaa käyttöön Yhdenvertaista palvelua kaikille – merkin. Merkin käyttöönotto tarkoittaa sitä, että jatkossa kaikessa toiminnassa tietoisesti mietitään miten ko. oikeusnormien velvoitteet saadaan täytettyä. Tämä edellyttää edellä mainittujen oikeusnormien huomioimista viranhaltijoiden taholta jo asioiden valmisteluvaiheessa sekä vammaisvaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa.

Merkin käyttöönotto ei edellytä, että palvelut olisivat valmiiksi esteettömiä ja saavutettavia , vaan sitä, että jatkossa esteettömyyteen pyritään ja siihen asennoidutaan positiivisesti.

Esteettömyys ja saavutettavuus hyödyttävät lopulta ihan kaikkia kuntalaisia.
”Yhdenvertaista palvelua kaikille -merkin hyödyt:
• Yhä useampi asiakas pääsee hyödyntämään palvelua.
• Palvelusta tulee laadukkaampaa.
• Asiakastyytyväisyys kasvaa.
• Palveluntarjoajan positiivinen imago vahvistuu.
• Luo yhdenvertaista työkulttuuria.

Yhdenvertaista palvelua kaikille -merkki on lupaus positiivisesta asenteesta esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta kohtaan. Nokian kaupunki voisi olla esimerkkinä kaikille kaupungin alueen muillekin toimijoille ja palvelutarjoajille.

Lisätietoa löytyy Invalidiliiton sivuilta:

Nokialla 22.3.2021

Sosialidemokraattisesta valtuustoryhmästä

Arja Laitinen
Marko Asell
Roope Lehto
Reino Ojala
Raisa Hiltunen
Kari Vellonen

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kuntapäätöksenteossa – Reetta Holopainen

Kunnan perustehtävänä on turvata kuntalaisten hyvinvointi. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten huomioiminen kaikessa päätöksenteossa luovat pohjan kuntalaisten hyvinvoinnin toteutumiselle. Tasa-arvoon liittyvät teemat mielletään monesti vain naisten asemaa koskevaksi kokonaisuudeksi. Sukupuolten epätasa-arvo on toki monien tasa-arvokysymysten keskiössä, mutta sosialidemokraattisen arvopohjan näkökulmasta tasa-arvo koskee erilaisten ihmisryhmien välisen epätasa-arvoisuuden vähentämistä yhteiskunnasta. Näkökulman pohjana on ajatus ihmisarvon tasavertaisuudesta.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset ovat asioita, jotka kuuluvat kaikkeen kuntapäätöksentekoon. Ne eivät saa olla erillinen osa päätöksentekoa, vaan tasa-arvonäkökulmien monipuolinen tarkastelu tulisi automaationa olla osa kaikkea kuntapolitiikkaa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioimisen taustalla on lainsäädäntö. Tasa-arvolaki velvoittaa muun muassa viranomaisia edistämään tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi iän, uskonnon, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Näistä lähtökohdista meidän tulee kehittää Nokiaa tulevaisuudessa. Ottamalla huomioon päätösten mahdolliset vaikutukset eri ihmisryhmille, voimme taata hyvinvoinnin edellytykset kaikille nokialaisille.

Tasa-arvoinen terveys, talous, turvallisuus ja tulevaisuus

Tarkastellaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioimista neljän Nokian Demareiden kuntavaaliteeman kautta: terveyden, talouden, turvallisuuden ja tulevaisuuden näkökulmista. Terveyteen liittyvää tasa-arvoista päätöksentekoa voidaan käsitellä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta. Kunnan tulee varmistaa kuntalaisten pääsy tasokkaaseen terveydenhuoltoon matalalla kynnyksellä. Tässä päätöksenteossa on otettava huomioon eri ihmisryhmien eriävät tarpeet. Sote-palveluiden kohdalla on olennaista mainita myös tuleva sote-uudistus. Sote -uudistuksen myötä kunnalla on tärkeä rooli hyvän vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi tulevan hyvinvointialueen kanssa. Tulee varmistaa, että myös hyvinvointialueen päättäjät tekevät kestäviä ja tasa-arvoisia ratkaisuja kuntalaisten terveyden parhaaksi.

Toinen terveyteen liittyvä teema on liikunta, joka on äärimmäisen tärkeä hyvinvointia lisäävä tekijä. Tasa-arvoinen liikuntapolitiikka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kunta tarjoaa monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille kuntalaisille. Lisäksi tasa-arvoa edistää myös maksuttomien ja matalan kynnyksen liikuntapalveluiden monipuolinen tarjonta. Nokialla on kaunis luonto ja paljon ulkoliikuntareittejä, jotka luovat lähtökohdat yhdenvertaiseen liikkumiseen ulkona. Niiden suunnittelussa ja ylläpidossa tulee kuitenkin ottaa nykyistä paremmin huomioon esimerkiksi ikäihmiset ja pyörätuolilla liikkuvat.

Talouden näkökulmasta tasa-arvoa voidaan tarkastella elinvoiman lisäämisen ja kasvun kannalta. Jotta Nokia pysyy jatkossakin elinvoimaisena, sen tulee olla vetovoimainen monipuolisille yrityksille. Yritystoimintaan saadaan tasa-arvoa esimerkiksi kannustamalla niitä ihmisryhmiä, joita yrittäjinä on yleensä vähemmän, esimerkiksi naisia. Vetovoimaisuutta lisää myös joukkoliikenteen kehittäminen. Edullinen ja toimiva joukkoliikenne on tasa-arvoista kuntakehittämistä parhaimmillaan. Sisäisen joukkoliikenteen sekä lähijunaliikenteen kehittäminen ovat hyviä esimerkkejä tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden lisäämisestä Nokialla.

Jokaisella kuntalaisella on oikeus fyysisesti ja henkisesti turvalliseen elämään. Kuinka nokialaisten turvallisuutta voidaan lisätä tasa-arvoisesti? Tasa-arvoisesta turvallisuuspolitiikasta esimerkkinä ympäristön tasa-arvoinen suunnittelu. Nokialla tehdään monia suuria kehittämisprojekteja tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Esimerkiksi keskustan alue tulee kokemaan vuoteen 2030 mennessä lähes täydellisen muodonmuutoksen. Tässä suunnittelussa tulee ottaa huomioon erilaisten ihmisten tarpeet. Esimerkiksi esteettömyys palvelee monia ihmisryhmiä ja helpottaa liikkumista.

Miltä tulevaisuuden tasa-arvoisuutta edistävä Nokia näyttää? Tulevaisuudessa Nokialla otetaan ihmisten moninaisuus paremmin huomioon. Palveluita on tarjolla monipuolisesti erilaiset ihmisryhmät huomioon ottaen, ympäristö on esteetöntä ja harrastus- ja liikuntatoimintaa tarjotaan matalalla kynnyksellä kaikille halukkaille. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat laadukkaita ja niiden äärelle pääsee vaivattomasti. Kuulostaako utopialta? Näihin tavoitteisiin on kuitenkin mahdollista päästä, jos Nokialla sitoudutaan tarkastelemaan päätösten vaikutus–skenaarioita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehyksen kautta. Kuten alussa mainitsin, tämä vaatii kuitenkin tasa-arvokehyksen mukaan ottamista kaikkeen päätöksentekoon ja se edellyttää suunnitelmallista sekä pitkäjänteistä kehittämistyötä. Edessä on paljon töitä, joten eiköhän aleta hommiin!

Reetta Holopainen on kuntavaaliehdokkaana Nokian demareiden listalla kesän 2021 vaaleissa. Tutustu Reettaan tarkemmin tästä.

Vanhustyö tarvitsee tekijänsä – Katri Helenius

Ajankohtainen ja tärkeä aihe myös meillä Nokialla on se, mistä saadaan riittävästi osaavaa ja koulutettua hoitohenkilökuntaa vanhustyöhön?  Yli 170 000 kuntatyöntekijää jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana, hoitoalalta 29 000. Vastaavana aikana pelkästään lähihoitajia yli 18 000 henkilöä. Puhutaan todella suurista määristä hoitajia etenkin vanhustyössä. Eläköitymisen lisäksi uusi laki henkilöstömitoituksesta lisää hoitajien tarvetta alalle. Nokialla ikäihmisten määrä kasvaa lähivuosina. Hoitajapula näkyy jo nyt Nokialla. Alan houkuttelevuutta ja vetovoimaisuutta lisätään palkkauksen saattamisessa työn vaativuutta vastaavalle tasolle. Tärkeää henkilöstön jaksamisen tukemisessa on myös se, että hoitaja saa keskittyä nimenomaan hoitotyöhön työtehtävissään, kun puhutaan välittömästä ja välillisestä hoitotyöstä. Vanhustyön tilanteeseen on syytä tarttua akuutisti myös tulevalla valtuustokaudella. 

Hyvä hoiva perustuu luottamukselliseen ja turvalliseen hoitosuhteeseen asukkaan/asiakkaan ja hoitajan välillä. Henkilöstöresurssi vaikuttaa aina myös asukasturvallisuuteen. Jokaisella vanhuksella on oikeus hyvään hoitoon turvallisessa ympäristössä, olipa se sitten omassa kodissa tai palveluasumisen piirissä. Hoitajilla tulee olla resursseja perushoidon ja huolenpidon lisäksi huomioida työssään asiakkaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Asiakkaiden erilaiset muistisairaudet lisääntyvät ja vaativat hoitajilta ammattitaitoa ja osaamista, mutta ennen kaikkea, sitä tärkeintä: aikaa kohdata ihminen, olla läsnä ja elää mukana hetkessä. 

Nyt olisikin Nokialla tärkeää pohtia miten lisätään alan vetovoimaisuutta ja turvataan vanhusten hyvä ja laadukas hoito. Väestön ikääntyessä Nokialla erilaisten palvelujen tarve kasvaa, joten monia seikkoja tulee huomioitavaksi, kun ikääntyneen väestön hyvinvointiohjelma Kotoisa ehtoo tarkistetaan uudella valtuustokaudella. Kuntavaaleissa 2021 valitaan uudet päättäjät päivittämään Kotoisa ehtoo – ohjelmaa. Kenet sinä valitset siihen tehtävään?

Katri Helenius on lähihoitaja ja ehdokkaana Nokian demareiden listalla kuntavaaleissa 2021. Katriin pääset tutustumaan tarkemmin tästä.

Nokian kaupunki ja nokialaiset tarvitsevat työperäistä maahanmuuttoa – Arja Laitinen

Vanhustyön johtaja Katja Uitus-Mäntylä nosti Nokian Uutisten haastattelussa 26.2.2021 esille tärkeän asian, työperäisen maahanmuuton. Asiaa tulee tarkastella kiihkottomasti, koska esimerkiksi hoivapalveluissa työntekijäpula on todellinen ja tilanne vaikeutuu. Hoito- ja hoivahenkilöstön riittävyyden sekä palvelun laadun turvaamiseksi tulee ottaa käyttöön useita työkaluja, joista työperäinen maahanmuutto on yksi. Myös maassa jo olevat maahanmuuttajat ja erityisesti maahanmuuttaja naiset, tulisi nopeasti saada palkkatyön ja esimerkiksi hoivatyön piiriin.

Suomessa on muutamia voitettavia esteitä nopeaan ja joustavaan työllistymiseen. Yksi tärkeimmistä on kielikoulutus. Sille tulee valtion taholta turvata riittävä ja vakinainen rahoitus, jotta kielen oppiminen ei ole kiinni erilaisista kertaluonteisista projekteista. Riittävä kielen osaaminen ja oma työyhteisö vahvistavat integroitumista yhteiskuntaamme.

Toinen työelämään siirtymistä hidastava tekijä on erityisesti EU- JA ETA-maiden ulkopuolelta tulevien tutkinnon suorittaneiden ammattilaisten tutkintojen tunnustaminen ja ammattiin laillistaminen. Nyt tämä väylä ei juuri toimi, mikä synnyttää uusia pienipalkkaisia työtehtäviä sen sijaan, että saisimme olemassa olevan osaamisen täysimääräisesti käyttöön.

Kuntavaaleissa ei ratkaista maahanmuuttoa, mutta kenenkään kuntalaisten ja palveluiden parasta ajattelevan ei kannata rajoittaa työperäistä maahanmuuttoa. Kuntien eläkevakuuttaja KEVA on kartoittanut eläköityvien määrää. Kunta-alan henkilöstöstä eläköityy lähimmän kymmenen vuoden aikana joka kolmas nykyisestä henkilöstöstä. Eläköityminen valtiolta on samansuuruista.

 Kun samaan aikaan ikäännymme ja syntyvyys alenee, on yhtälö hyvin haastava. Kun vielä eri ammattialat kilpailevat samoista valmistuvista opiskelijoista, on selvää, että meidän tulee saada Suomeen tekeviä käsiä muualta. Koulutuspaikkojen lisääminen ei yksin riitä.

Työperäinen maahanmuutto ei ole missään tapauksessa ainoa ratkaisu, se on osa isompaa kokonaisuutta. Meidän tulee saada hoitajat pysymään hoito- ja hoivatyössä muiden muassa työhyvinvoinnin ja palkkauksen kehittämisen avulla. Meillä pitää olla enemmän keinoja työllistää osatyökykyisiä. Meidän kannattaa kouluttaa jo maassa olevista maahanmuuttajista osaajia ja samalla pohtia eri ammatteihin vaadittavia pätevyyksiä. Eivätkä nämä haasteet koske vain sote-alaa vaan montaa muutakin palvelualaa.

Arja Laitinen on Nokian demareiden kuntavaaliehdokkaana kesän 2021 kuntavaaleissa. Arjaan voit tutustua tarkemmin tästä.

Euroopan elpymisvälineestä – Marko Asell

Euroopan elpymisväline puhuttaa. Erityisesti vaalien alla monet aiheet saavat lisäpontta, kun ihmisiin pyritään vaikuttamaan erilaisin keinoin. Valitettavan usein nykyisiin keinovalikoimiin kuuluu myös pelottelu ja asioiden vääristely. Aina löytyy myös asiantuntijoita, jotka profiloituvat kyseenalaistamalla yleisen näkemyksen.

Kun käsittelyssä on Euroopan ja Suomen taloudellinen nousu koronan jäljiltä, ja maamme asema kansainvälisen politiikan kentällä tulevaisuudessa, niin näkemyksiä on kuunneltava useilta ja parhailta mahdollisilta asiantuntijoilta. Siksi jokaisen, joka haluaa asiaa itselleen selvittää, kannattaa kuunnella muitakin kuin yhtä mestaria.

Taloustieteilijä Juha Tervala suhtautuu kriittisesti siihen, että elpymispaketista itsessään olisi Suomelle merkittävää taloudellista hyötyä, vaikka se Euroopan taloutta elvyttääkin. Samalla hän toteaa, että sen kaatamisella olisi kuitenkin vakavat seuraukset.

On myös arvioitu, että Suomen irtautuminen näistä järjestelyistä, tarkoittaisi käytännössä irtautumista koko EU:sta. Se ei olisi Suomen etu.

Suomi hyötyy EU:n 450 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoista. Arvostettu taloustieteilijä Sixten Korkman arvioi Suomen hyötyvän ainakin 13 miljardia vuodessa. Juha Tervala arvioi sisämarkkinoiden hyödyn olevan enemmän, noin 7,7 prosenttia (BKT:sta) vuodessa ja euroissa mitattuna 18,5 miljardia (2019). Hyöty on huomattavasti suurempi, kuin Suomen nettomaksu EU:lle 2019, joka oli 0,6 miljardia.

Suomen viennistä lähes 60 prosenttia suuntautuu EU:n sisämarkkinoille ja siksi Euroopan elpymisellä on iso merkitys meille. USA ja Kiina elvyttävät vielä enemmän, Euroopan ja Suomen on pysyttävä kilpailussa mukana. Ja Nokian kulmasta kun katsomme maailmalle, näemme täällä useita merkittäviä kansainvälisiä yrityksiä, joissa ansaitaan tuhansien nokialaistenkin ruokapöytiin eväät.

MTV3 haastatteli 22 huippuekonomistia, jotka lähes yksimielisesti totesivat elpymispaketista olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Se vahvistaa palautumista, luottamusta ja vakautta, ja yhteinen elvytys tehoaa paremmin kuin itse tehty, todettiin. Taloustietäjissä oli myös kriittisiä näkemyksiä paketin taloushyödyistä, mutta heidänkään mielestään pakettia ei pidä kaataa.

Summat ovat isoja, mutta valtiovarainministeri Matti Vanhanen muistutti myös suhteellisuudesta. Maksamme elpymisvälinettä takaisin reilut 100 miljoonaa vuodessa, 30 vuotta. Siinä ajassa vientimme Eurooppaan on ainakin 1 200 miljardia. Jos Eurooppa elpyisi nopeasti ja saisimme edes 1 prosentin ennustettua kasvua nopeamman BKT -kasvun, se tarkoittaisi 2,5 miljardia lisää kansantuotteeseemme joka vuosi.

Vääriä tietoja on viljelty paljon, joten oikaistaan vielä niistä yleisimmät. Suomi ei ole antamassa EU:lle uutta toimivaltaa, eikä jäsenvaltioita olla asettamassa vastuuseen toistensa veloista.

Suomalaiset asiantuntijat, jäsenmaiden oikeudellinen neuvontapalvelu ja EU-komissio totesivat, että elpymisvälineen perustamisella ei rikota EU:n perussopimuksia, sillä on asianmukainen oikeusperusta. EU:lle ei olla tällä välineellä antamassa verotusoikeutta.

Joidenkin mielestä Suomen pitäisi kaataa paketti, ja erota EU:sta. Miten Suomi asemoituisi sen jälkeen? Ulkopuolella; samat arvot jakavasta kauppa- ja rauhanyhteisöstä. Venäjä olisi varmasti siihen tyytyväinen. Itse koen, että Suomella pitää olla tuoli EU-pöydissä tulevaisuudessakin.

Tärkeintä jatkossa on, että elpymisvarat käytetään tehokkaasti ja viedään Suomi kasvun uralle.

Marko Asell on kansanedustaja ja ehdolla kuntavaaleissa 2021. Lue Markosta lisää tästä.

Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut – Riikka Puntalo

Perhesurmat, nuorten tekemät väkivaltarikokset ja muu pahoinvoinnin kärjistyminen. Näistä olemme joutuneet lukemaan mediasta tämänkin vuoden puolella jo liian useasti. Arki, joka muuttuu pahoinvoinniksi. Pahoinvointia, joka muuttuu uutiseksi. Uutinen, joka puhuu tapahtumista tapauksina. Tapaukset, jotka ovat jonkun lapsen, nuoren ja perheen arkea. Arkea, jolla on kauaskantoisia, ylisukupolvisia vaikutuksia jälleen seuraavien ihmisten hyvin(pahoin)vointiin.

Näistä kärjistyneimmistä pahoinvoinnin ilmenemisistä jälleen kerran lukiessa, alkoi päässäni soida vanha lastenlaulu Pikku-Matin autosta, jonka puhjennut kumi paikattiin -no- purukumilla. 15 vuoden lastensuojelun ja sosiaalialan työurani varrella olen törmännyt liian moneen ”tapaukseen”, jossa purukumilla on lähdetty paikkailemaan sellaisia vahinkoja, joissa tarvittaisiin jokoko renkaan -tai rengassarjan vaihto. Asiakkaiden kertomuksista ja myös omien kokemusteni perusteella on tullut ilmi, että purukumia on käytetty liian usein hätäensiapuna, ristitty kädet ja hiljaa toivottu, että se pitää. Toisin kuitenkin, kun lastenlaulussa, ei tarvitse olla automekaanikko tietääkseen, että purkalla ei renkaita paikkailla, koska se on sekä vastuutonta, lyhytnäköistä, että turhaa työtä, jonka sitten joka tapauksessa joudumme myöhemmin tekemään uudelleen: huolella ja oikeilla välineillä.

Oikea tuki oikeaan aikaan on tärkeää

Oikea-aikainen matalan kynnyksen apu ja tuki lapsille, nuorille ja perheille on kaiken a ja o ja ihan kaikki kirjaimet siltä väliltä. Kun lapsi, nuori tai perhe on valmis pyytämään ja vastaanottamaan apua, on sitä oltava heille tarjolla. Silloin, kun oireet ja haasteet ovat mittasuhteeltaan pienehköjä, on tuen mitoituskin pienempää. Tätä asiaa voidaan resurssien suhteen tarkastella sekä työntekijän, käytettävän aikaresurssin ja myös taloudellisen resurssin näkökulmasta. Esimerkiksi lastensuojelun avopalveluihin satsaaminen ajoissa ja oikein mitoitettuna voi ennalta ehkäistä niitä toimenpiteitä, jotka ovat monella tavalla raskaampia sekä yksilölle, että palvelun tilaajakunnalle myöhemmin. Kuntien päätöksenteossa on osattava lukea kokonaisuutta pitkäjänteisemmin, kuin viime vuosien aikana on tehty. Pieni panostus tänä päivänä voi poistaa suuremman resurssin ja taloudellisen panostuksen ylihuomiselta. Katsoo asiaa sitten kuntien talouden tai yksittäisen asiakkaan inhimillisestä näkökulmasta, ei voi kuin ihmetellä ajoittaisia lyhytnäköisiä päätöksiä ja purukumi-paikkauksia, joista puhutaan ”toimenpiteinä”. Huolellinen renkaan paikkaaminen välittömästi reiän ilmestyessä voi auttaa siinä, että rengas ei vuoda tyhjiin tai tyhjentynyt rengas ei aiheuta maantieajossa vieläkin suurempaa vahinkoa.

Perhepalvelujen, sosiaalityön ja lastensuojelun tehtävänä on pystyä tarjoamaan tukea oikea-aikaisesti ja oikein mitoitettuna. Kuntien peruspalvelujen resurssien on oltava sellaiset, että yksikään apua ja tukea tarvitseva ei joudu odottamaan kuukausia tukitoimiaan tai, että tuen tarjoaja ei ole pakotettu antamaan liian köykäistä hätäensiapua purkkapaketin avulla. Yhtä lailla oikea-aikaista tukea, neuvontaa ja ohjausta voi lapselle, nuorelle tai perheelle antaa myös opettaja, terveydenhoitaja, naapuri, ystävä tai muu tuttu. Vastuu hyvinvoinnin ylläpitämisestä on meillä kaikilla. Kuitenkin kaupunkien oma palvelutuotanto, mahdollisesti yhteistyössä laadukkaan ostopalvelun kanssa, on taho, jonka on pystyttävää vastaamaan oikea-aikaisen palvelun tarjoamiseen, ennen kuin renkaat ovat täysin räjähtäneet ja Pikku-Matin auto luisunut raiteiltaan lopullisesti.

Riikka on koulutukseltaan sosionomi YAMK ja ehdolla kuntavaaleissa 2021 Nokian demareiden listalla. Lisää Riikasta ja syistä miksi olla ehdolla demareissa voit lukea tästä.

Luistelukin on liikuntaa – Olavi Ahti

Nyt parhaillaan kokemamme melkein oikea talvi on saanut hiihdosta kiinnostuneet joukolla valmiille laduille nauttimaan hiihdon hurmasta. Uusia valtuustoaloitteitakin on aiheesta poikinut.

Luistelu on myös varsin tehokasta liikuntaa ja meillä on jo kaksi mitat täyttävää jäähallia sekä ulkoluistinratoja eri puolilla kaupunkia.

Ulkokentälle jäädytetty luistinrata on kuitenkin täysin talvisäistä ja auringonpaisteesta riippuvainen.

Tarvitaan tekojäärata luistelukauden jatkamiseksi

Jäähallin viereisellä hiekkakentällä on tänä talvena ollut mainio ja suosittu luistelualue, jonka toisessa reunassa on jääkiekkokaukalo ja suurempi osuus on vapaan luistelun käytössä. Hiekkakenttä on erinomainen, valmis pohja tekojääradalle.

Nykytekniikalla tarvittavan putkiston asentaminen  alueelle on varsin nopea ja edullinen projekti eikä haittaa mitenkään alueen nykyistä käyttöä kesäaikana. Paikkakunnalta löytyy valmiina jo ammattitaitoakin.

Jäähallien jäähdytyslaitteista löytyisi varmasti tehoa kylmän tekemiseen myös tekojääradalle. Näin saataisiin edullisin kustannuksin myös harrastelijoiden käyttöön erinomainen luistinrata vaikka erilaisiin tapahtumiinkin kuten soitto- ja rusettiluisteluiltoihinkin, jos tarvetta löytyy. Rata olisi käyttökelpoinen luisteltava jopa puoleksi vuodeksi lokakuun lopulta jopa maaliskuun puoliväliin, jolloin aurinko sitten taas vie voiton.

Kun nyt tartutaan toimeen, niin meillä on yksi erinomainen liikuntapaikka valmiina jopa ensi syksyä varten ja hiekkakenttä edelleen käytettävissä muun ajan vuotta.

Olavi Ahti on ehdolla valtuustoon Nokian demareiden listalla kuntavaaleissa 2021. Olaviin voit tutustua tarkemmin tästä.

Kiitos teille – Tommi Suvela

Toisena kantavana teemana vaalikampanjassani on lasten ja nuorten urheilu. Sen hinta ei saisi nousta nykyisestä tai jopa sen hinta kuntapäätöksillä tulisi alentua esimerkiksi tilavuokria koskevien päätöksien avulla.

Vapaaehtoistyö nähdään näyttävinä toritapahtumina, isoina some-kampanjoina, julkkikset keräävät rahaa gaalailtoina tai jotain vastaavaa Isoa. Todellisuudessa ainoaa isoa vapaaehtoistyössä on tuhannet ja taas tuhannet isät, äidit, siskot, serkut, mummot, ukit jne., jotka joka ikinen päivä mahdollistavat lasten ja nuorten kohtuuhintaisen harrastamisen vapaaehtoistyöllään. He mahdollistavat nykyisen kaltaisen harrastamisen ja ennen kaikkea nykyisen hintaisen tekemisen. Kolme kertaa viikossa, yhdeksänä kuukautena vuodessa, vapaaehtoisvalmennusta tekevä tekee hyvin varovaisesti laskien vuodessa 162 tuntia lasten ja nuorten parissa. Tähän päälle voi laskea paljon tunteja pois perheeltä turnausten ym. kisatapahtumien vuoksi. Usein täysin ilman korvausta tai korvaus on jotain muuta kuin rahaa. Kiitos teille.

Itse olen saanut harrastaa vapaaehtoistyötä tekevien ihmisten ansiosta yleisurheilua, painia, karatea, koripalloa ja paljon muuta. Kiitos teille isä, äiti, Tane, Lelle, Joppe, Ahti, Kari, Jari, Ants, Markku, Jouko ja monet muut Siurossa ja Nokialla. Kiitos teille.

Koska sinä olet viimeksi kiittänyt lastasi liikuttavaa tai muuten häntä opettavaa vapaaehtoistyöntekijää?

Tommi Suvela on ehdokkaana Kuntavaaleissa 2021 SDP Nokian demareiden listalla. Käy tutustumaan Tommiin tarkemmin tästä.

Aikapommi – Otto Faven

Pahoittelen jo etukäteen ehkä hieman provokatiivista tekstiä. Aihe on kuitenkin kaikille tuttu ja varmasti ainakin osa lukijoista sen allekirjoittavat.

Kaikki varmasti jakavat kasvavan huolenaiheen: lasten ja nuorten liikunnallinen aktiivisuus on vähentynyt. Valtakunnallisten Move-mittausten tulokset kertovat varsinkin kestävyyskunnon jyrkästä heikentymisestä.

Joka neljäs poika ja joka viides tyttö on ylipainoinen tai lihava. Tällaisten termien käytöstä voi luonnollisesti joku jopa loukkaantua – pahoittelen jos näin tapahtuu – mutta termit ovat niitä, joita normaalisti myös tilastoraporteissa ja tutkimuksissa käytetään.

Puolustusvoimien kuntotestinä teettämä Cooperin 12 minuutin juoksutesti kertoo raakaa dataa siitä mihin suuntaan kestävyyskunnon osalta ollaan menossa: 1970-luvulta lähtien 3000 metriä ylittäneiden osuus on laskenut ja 2200 metriä alittaneiden kasvanut.

Formulakuskien Cooperin testitulokset ovat huippuluokkaa, vähintään yli 3500 metriä. Moni voi ihmetellä miksi? Autossahan vain istutaan.

Kestävyyskunto parantaa keskittymiskykyä

Suoritus vaatii äärettömän hyvää keskittymiskykyä. Hyvä kestävyyskunto on hyvän keskittymiskyvyn edellytys. Hyvä kestävyyskunto, sydän- ja verenkiertojärjestelmän toiminta, yhdistyy suoraan myös siihen, kuinka selviydymme koulusta, työstä ja elämän haasteista. Ei pelkästään, mutta on yksi palapelin tärkeä osa.

Istumisen osuus hereillä vietetystä ajasta on kasvanut: autossa istutaan, koulussa istutaan, kotona istutaan. Yhä harvempi lyhytkään matka taitetaan kävellen.

Tutkimusten mukaan liikuntaa pidetään yhtenä hyödyntämättömänä voimavarana oppimisessa. Sen hyödyt ovat kiistattomat.

Minkälainen aikapommi meillä sitten on kytemässä ellemme kykene suuntaa kääntämään?

1970-luvulla diabeetikkoja arveltiin olevan alle 80000. Tänä päivänä tyypin 2 diabeetikkoja on puoli miljoonaa. Puolet heistä ei tiedä sairastavansa diabetesta.

Tyypin 2 diabeteksen kaksi tärkeintä riskitekijää: Ylipaino ja liikunnan puute.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat sekä syrjäytyneisyys. Selkäongelmat, työkyvyttömyys. Näitä voidaan liikunnalla ehkäistä. Yhteenkuuluvuuden tunnetta – joukkuehenkeä!

Jokainen ymmärtää minkälaisesta hintalapusta on kysymys? Tilanteeseen on onneksi hieman herätty, mutta ei tarpeeksi. Kyse on kulttuurillisesta muutoksesta joka vaatii pitkäjänteisyyttä, määrätietoisuutta ja askel askeleelta etenemistä. Askelia on kyllä jo otettu, ei kuitenkaan tarpeeksi ponnekkaasti. Vielä ollaan rappukäytävän alimmilla portailla miettimässä levätäkö vielä hetki vai joko jaksaisi ottaa sen kolmannen askelman.

Toisesta näkökulmasta tarkasteltuna

Onko sittenkään kyse aikapommista vai jopa kannattavasta sijoitusmahdollisuudesta?

Syyllisiä ei ole tarkoitus etsiä: kyse on kulttuurin muutoksesta. Syyllisiä eivät ole vanhemmat eivätkä lapset. Syyllistäminen ei auta eikä kannata. Yhteiskunnankin on tartuttava toimeen muutoksen aikaansaamiseksi ja kannettava vastuunsa.

Tarttuminen toimiin lasten- ja nuorten liikunnan lisäämiseksi on verrattavissa sijoittamiseen, josta viime aikoina on puhuttu paljon. Kaikkienhan pitäisi sijoittaa, esimerkiksi rahastoihin, vaikka kymmenen euroa kuussa.

Sijoittaminen lasten- ja nuorten liikuntaan, terveyteen ja hyvinvointiin on sijoitus, joka tuottaa pitkällä tähtäimellä varman ja hyvin suuren tuoton. Pienetkin asiat ratkaisevat, kun niitä tehdään koko ajan. Kymmenen euroa kuussa voisi tarkoittaa esimerkiksi puolen tunnin hyötyliikuntaa päivässä. Tai liikuntakerhoa koulun jälkeen. Tai organisoituja kyytejä iltapäiväkerhoihin.

Vähävaraisten perheiden mahdollisuuksia harrastaa pitää tukea. Olosuhteita liikunnan harrastamiseen tarvitaan. Liikunnan määrää kouluissa pitää lisätä. Hyötyliikuntaan tulee kannustaa. 30 minuuttia päivässä on 210 minuuttia viikossa. Ja 182 tuntia vuodessa. Kunnissa on tehty jo paljon, mutta liikkumisen eteen voidaan tehdä vielä enemmän. Kuntavaaleissa 2021 valitaan uusi valtuusto Nokian kaupunkiin, joka voi linjata liikkumisen ja ennaltaehkäisyn asioita uudelleen.

Kymppi kuussa.

Lasten- ja nuorten tulevaisuus on myös Suomen tulevaisuus.

Otto Favén on SDP Nokian Demareiden kuntavaaliehdokas kevään 2021 vaaleissa.Ottoon voit tutustua lisää tästä.