Tutustu aluevaaliehdokkaisiimme!

Nokian Demareilla on viisi asiantuntevaa aluevaaliehdokasta: Reetta Holopainen, Arja Laitinen, Roope Lehto, Aino Nokelainen ja Jonne Nurmi. Pääset tutustumaan ehdokkaisiimme ja heidän vaaliteemoihinsa verkkosivujen aluevaali-osiosta, josta löydät myös yleistä tietoa aluevaaleista

Lisäksi voit lukea ehdokkaidemme blogikirjoituksia blogit-osiosta. Blogitekstejä julkaistaan säännöllisesti 4.-11.1 välillä. 

Laitathan meille viestiä, jos heräsi kysyttävää!

SDP valtuustoryhmän puhe Nokian kaupungin talousarviokokouksessa 13.12.2021

Hyvät valtuutetut

Hetkeksi katse tehtyyn ja tulevaan.

Hyvinvointialueiden synty muodostaa uudenlaisen haasteen kunnille, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät itsehallinnollisille hyvinvointialueille. Muutos vaikuttaa merkittävästi kuntien tehtäviin ja talouteen. Uudistuksen seurauksena tulee kuntapäättäjien miettiä aiempaa laajemmin tapoja edistää kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Viime viikolla Tampereen seudun Seutufoorumissa todettiin, että Uusi Kunta tarvitsee jäljelle jäävien tehtävien lisäksi lumovoimaa. Toimivien palveluiden lisäksi tarvitsemme jatkossa myös WAU-efektin, jotta oikeutamme olemassaolomme jäljelle jäävien tehtävien kanssa. Nokialla vuosien aikana tehty työ mahdollistaa tämän, lumovoiman vahvistumisen. Uudet käyttöön otetut ja valmistuvat koulut ja päiväkodit tuovat työniloa henkilökunnalle ja opiskeluintoa oppilaille. Mittavat viherreittimme, luonnon ja rakennetun ympäristön viheralueet sekä Viinikanniemen rakentuva asuinalue ovat omiaan vahvistamaan Nokian kaupungista syntyvää lumovoimaa. Asemanseudun kehittyminen ja lähijunan vakinaistuminen ovat nopea ja vaikuttava tapa vahvistaa Nokian asemaa Pirkanmaan toiseksi suurimpana ja vetovoimaisimpana kuntana.

Kaupungin tunnistaa siitä, että siellä tapahtuu ja meillä Nokialla tapahtuu: kaupunki kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia. Parhaillaan rakentuva hyvinvointikeskus muuttaa kaupunkikuvaa. Keskusta-alueen rakentuminen, uusi kirjasto, palloiluhalli ja uimahalli vievät meitä eteenpäin näiden palveluiden osalta useita vuosia, vuosikymmeniä. Pelkät puitteet eivät kuitenkaan riitä – tarvitaan kaikkien panosta “Hyvinvoiva nokialainen” -lupauksen lunastamiseen. On meidän, päätöksentekijöiden käsissä miten järjestöjen, seurojen ja yhdistysten toimintaedellytyksiä vahvistetaan, olosuhteita parannetaan ja vuoropuhelua syvennetään.

Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työ oltava keskiössä

Sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointialueille kunnan tehtäväksi jää edelleen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen ns. hyte-työ. Nokialla tehtävä hyte-työ ja hyvinvointialueiden palvelut tulee olla joustavia ja niiden yhteentoimivuus tulee turvata. Aikamme kasvavaan ongelmaan, lasten ja nuorten lisääntyvään yksinäisyyden kokemukseen voimme vastata yhteistyössä järjestöjen, seurojen ja yhdistysten tekemän työn kanssa. Edellä mainituilla toimijoilla on valtavan iso rooli yhteisöllisyyden kokemuksen synnyttäjänä ja vahvistajana. Meidän tehtävämme on mahdollistaa nokialaisten osallistumisen ja osallisuuden vahvistuminen monin eri tavoin.

Hyvät valtuutetut,

olemme olleet hyvin vaativan tehtävän edessä. Uusille luottamushenkilöille ensimmäinen työ on ollut talousarvion laatiminen. Ei ole yhden tekevää, miten tämä prosessi menee ja kuinka paljon tietoa jaetaan päätöksenteon tueksi. Yhtä lailla kuin päätöksenteossa, myös arjen työn tekemisen ja päätösten tulee perustua tiedolla johtamiseen. Nyt varsin harmillista on se, että useampi luottamushenkilö on todennut, että ei tiedä, mitä palvelualueen talousarvioesitys pitää tai ei pidä sisällään. Tämän ei tarvitsisi olla näin, vaan esimerkiksi lautakunnan talousarvioseminaarissa olisi voitu avata asioita laajemmin. Valitettavasti tällaista seminaaria ei kaikkien palvelualueiden osalta jostain syystä pidetty.

Uudelle vuodelle sosialidemokraateilla on kaksi toivetta: kaavoituksen suhteen on aiheellista lähteä tarkastelemaan haja-asutusalueiden poikkeuslupien mitoitusperusteita. Lisäksi valtuuston koon pienentämisen seurauksena on hallintosääntöä tarve tarkastella lautakuntien valtuutettujen määrän suhteen.

Tiukka taloudenpito on tarpeen, mutta se ei saa vaikeuttaa järkevää toimintaa.

Ja vielä lopuksi,

Nokian sosialidemokraattinen valtuustoryhmä haluaa kiittää kaupungin henkilöstöä ja kuntalaisia. Korona on vaatinut meiltä kaikilta paljon ja vielä hetken elämme sen kanssa. Kiitämme myös kaupungin ylintä johtoa sekä kaikkia valtuustoryhmiä joustavasta työstä nokialaisten ja Nokian kaupungin eteen tehdystä työstä.

Toivotamme kaikille oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.

NOKIAN TYÖVÄENYHDISTYKSEN SYYSKOKOUS

Nokian Työväenyhdistyksen syyskokous pidetään torstaina 18.11.2021 klo 18 Liljasalissa ja teams-yhteydellä.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat:

-Hyväksytään talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten
-Hyväksytään toimintasuunnitelma seuraavaa kalenterivuotta varten
-Valitaan johtokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, sihteeri ja jäsenasioidenhoitaja sekä muut johtokunnan jäsenet
-Valita yksi varsinainen ja yksi varatoiminnantarkastajaa
-Valita piirikokousedustajat seuraavaa kalenterivuotta varten piirijärjestön sääntöjen edellyttämällä
tavalla

NTY:n johtokunta kokoontuu klo 17 johtokunnan kokoukseen.

Syyskokous järjestetään hybridinä, ajankohdan korona-rajoitukset huomioiden.


Linkin kokoukseen saat ilmoittautumalla Raisa Hiltuselle 040-7668003

PIRKANMAAN SDP:N ALUEVAALIEHDOKKAAT

Pirkanmaan SDP asetti ylimääräisessä piirikokouksessa 20.10. 87 ehdokasta tammikuussa käytäviin aluevaaleihin. Listaa tullaan täydentämään vielä ehdokasasettelun ollessa käynnissä ja Pirkanmaan SDP tulee jättämään täyden 98 ehdokkaan listan aluevaaleihin.

  1. Ahonen Jussi-Pekka, hallintotieteiden maisteri, AY-toimitsija, Ylöjärvi
  2. Ala-Herttuala Marika, tradenomi, lähihoitaja, Mänttä-Vilppula
  3. Aleksovski Atanas, toiminnanjohtaja, Tampere
  4. Alosaimi Abdullah, lääkäri, epidemiologian, Tampere
  5. Dündar-Järvinen Aila, herastuomari, kehitysvammahoitaja, Tampere
  6. Grann Hanna-Maria, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, Tampere
  7. Haaparanta Jari, huoltoteknikko, kaupunginvaltuutettu, Kangasala
  8. Hansen Rami, lähihoitaja, työsuojeluvaltuutettu, Tampere
  9. Hattunen Kati, yrittäjä, Kuhmoinen
  10. Heino Marjukka, vastaava sairaanhoitaja, haavahoitaja, Sastamala
  11. Heino Leena, IT-järjestelmäasiantuntija, Tampere
  12. Hirvonen Maarit, toiminnanjohtaja, Tampere
  13. Hjerppe Ilkka, rovasti, diakoniajohtaja, eläkeläinen, Orivesi
  14. Holopainen Reetta, sairaanhoitaja, yhteiskuntatieteiden kandidaatti, Nokia
  15. Huuskonen Jouni, tuotespesialisti, fysioterapeutti (AMK), Tampere
  16. Hykkö Harri, insinööri, eläkeläinen, Tampere
  17. Ilomäki Risto, opetusneuvos, emeritusrehtori LAMK, Tampere
  18. Ilovuori Sari, työllisyyspalveluiden johtaja, Valkeakoski
  19. Itäpää Auvo, Lastenkodin ohjaaja, yövalvoja, Ylöjärvi
  20. Jakara Heidi, hallintotieteiden maisteri, asiantuntija, rekrytointipalvelut, Orivesi
  21. Jokinen Jenni, hallintotieteiden kandidaatti, Sastamala
  22. Jokinen Tarja, sairaanhoitaja, Tampere
  23. Järvenpää Esa, autokorimekaanikko, palokunnan päällikkö, Hämeenkyrö
  24. Järvenpää Janne, kirvesmies, Kangasala
  25. Järvinen Hannu, trukinkuljettaja, pääluottamusmies, Akaa
  26. Järvinen Pekka, eläkeläinen, Valkeakoski
  27. Kaihlamäki Jari, kokoonpanoasentaja, Sastamala
  28. Kairimo Hanna, bioanalyytikko (AMK), sairaanhoitaja (AMK), Lempäälä
  29. Kaivonen Kirsi, ensihoitaja, Tampere
  30. Kampman Ulla, sairaanhoitaja (AMK), koulutusasiantuntija, Tampere
  31. Kaleva Keijo, neuvottelupäällikkö, eläkkeellä, Virrat
  32. Kantola Kristiina, yrittäjä, tutkija, Vesilahti
  33. Keinänen Rasmus, opiskelija, Tampere
  34. Keränen Jyri, lähihoitaja, Tampere
  35. Kivelä Jani, vs. hallinto- ja talousjohtaja, Ikaalinen
  36. Koivisto Risto, kunnanjohtaja, maakuntaneuvos, Pirkkala
  37. Kumlander Joni, koulukuraattori, Valkeakoski
  38. Laine Annika, lastenhoitaja, Tampere
  39. Laine Hanna, lähihoitaja, Kangasala
  40. Laine Ville, lähihoitaja, yrittäjä, Ylöjärvi
  41. Laitinen Arja, hoivajohtaja, sairaanhoitaja (AMK), Nokia
  42. Lehto Roope, maakuntahallituksen puheenjohtaja, yhteisöpedagogi (AMK), Nokia
  43. Lehtonen Mikko, elintarviketyöntekijä, Kangasala
  44. Lepistö Maarit, sairaanhoitaja, Hämeenkyrö
  45. Liimola Anne, päiväkodin johtaja, Tampere
  46. Lindberg Nina, toiminnanjohtaja, YTM, Tampere
  47. Litmanen Merja, sairaanhoitaja, Pirkkala
  48. Lobanovskiy Arseniy, yhteiskuntat. maist., samh. mag., Tampere
  49. Loppi Inka, asiakkuusvastaava, Akaa
  50. Loukaskorpi Johanna, FM, sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestari, Tampere
  51. Machaal Mahmoud, sairaanhoitaja, Tampere
  52. Majava Paula, taideaineiden tuntiopettaja, vertaisohjaaja, Tampere
  53. Mankkinen Leena, toiminnanjohtaja, Ylöjärvi
  54. Mäkipää Jarkko, artesaani, Sastamala
  55. Männikkö Jaana, kuntayhtymäjohtaja (sosiaali- ja terveyspalvelut), Parkano
  56. Niemenmaa Marjo, hallintotieteiden kandidaatti, elektroniikka-asentaja, Tampere
  57. Nokelainen Aino, sairaanhoitaja (YAMK), terveystieteiden maisteri, Nokia
  58. Nord Aarre, sopimustoimitsija, eläkkeellä, Akaa
  59. Nummela Iinamaria, lähihoitaja, Pälkäne
  60. Nurmi Jonne, iltapäiväkerhon ohjaaja, yhteisöpedagogi, Nokia
  61. Ojala Carita, sairaanhoitaja, Lempäälä
  62. Ollila Riitta, erityisopettaja, Tampere
  63. Petäkoski-Hult Tuula, filosofian tohtori (terveystiede), fysioterapeutti, Lempäälä
  64. Randell Marko, järjestyksenvalvoja, vartija, Tampere
  65. Ranki Pirkko, lääkäri, eläkeläinen, Pirkkala
  66. Reito Lotta, sosiaalityöntekijä, Tampere
  67. Rinki Paula, yrittäjä, Ruovesi
  68. Ristamäki Tapio, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, Parkano
  69. Ruotsila Eero, toimitila-asiantuntija, DI, eläkkeellä, Lempäälä
  70. Rönni Tero, toimitusjohtaja, Mänttä-Vilppula
  71. Saari Janne, kiinteistönhoitaja, Urjala
  72. Saari Jari, koneenasentaja, Tampere
  73. Simula Markku, rovasti, eläkkeellä, Ruovesi
  74. Suento Anja, osastosihteeri, eläkeläinen, Tampere
  75. Tolvanen Taru, team leader, BBA, Pirkkala
  76. Tuominen Simo, vartija, Tampere
  77. Vallius Tuula, sairaanhoitaja AMK, Valkeakoski
  78. Vaittinen Kirsi, sairaanhoitaja, Akaa
  79. Viljanen Eeva, viestinnän asiantuntija, Tampere
  80. Viljanen Iida, järjestösihteeri, Tampere
  81. Virkamäki Markku, hallintotieteen maisteri, eMBA, eläkeläinen, Tampere
  82. Virolainen Paula, lastenhoitaja, eläkeläinen, Tampere
  83. Vuorela Tarja, sairaanhoitaja, Ylöjärvi
  84. Vuorinen Tommi, autonkuljettaja, Pälkäne
  85. Wakkala Marja, hallintotieteiden maisteri, vapaaherratar, Punkalaidun
  86. Wigelius Ari, järjestöasiantuntija, Tampere
  87. Ylimartimo Ville, ajoneuvonosturinkuljettaja, muusikko, Kangasala

Valtuustoaloite moposuoran rakentamiseksi

Aloitteen tarkoituksena on saada nokialaisille mopoilijoille käyttöönsä virallinen, muulta liikenteeltä eristetty turvallinen moposuora.

Liikennekäyttäytymisen turvaamiseksi on tärkeää hallita ajoneuvo, jota ajaa, jotta pystyy keskittymään ympärillä olevaan liikenteeseen täysipainoisesti. Mopo on ensimmäisiä ajoneuvoja, joka mahdollistaa nuoren liikkumisen paikasta toiseen ja osalla mopoista muodostuu elinikäinen harrastus. Mopokorttia ajettaessa, mopotutkinto sisältää vain teoriakokeen ja käsittelykokeen, ajokoetta ei järjestetä. Käytännössä ajokorttiluvan myöntää kotipaikan poliisi ja edellytyksenä on EAS-koulutuksen (Ensimmäistä Ajokorttia Suorittavan -koulutus) suorittaminen. Sen voi hankkia kursseja järjestäviltä autokouluilta tai viranomaisen hyväksymältä kouluttajalta. Ajoneuvon kuljettaja on vastuussa sekä omastaan, että muiden liikenteessä kulkevien turvallisuudesta, autokoulut tarjoavatkin vapaaehtoista ja maksullista ajo-opetusta ajokorttiopetuksen yhteydessä. Nokialla ei ole virallista ajoharjoittelupaikkaa, jossa voisi itsenäisesti opetella hallitsemaan mopolla ajamista tai jossa voisi kokoontua mopoilemaan.

Lehtien palstoilta ja sosiaalisesta mediasta saamme lukea varsinkin kesäaikaan keskusteluja mopoilun meluhaitoista sekä parkkipaikalle kokoontuvista mopoilijoista, jotka häiritsevät osaa kuntalaisista kokoontumisillaan. Mopoharrastus on tärkeä osa nuorten arkea ja mopoiluun harrastuksena kuuluu miitit, joissa mopoilijat kokoontuvat ajamaan ja tutustumaan toisiinsa. Nokialla ei ole virallista moposuoraa tai aluetta, jossa tämänkaltainen harrastaminen on mahdollista. Nokialla sijaitsevaa Ajoharjoitteluradan hyödyntämistä mopoharrastajien käyttöön voisi lähteä selvittämään yhtenä mahdollisena moposuoran sijoituspaikkana.

Moposuora on yleiseltä liikenteeltä suljettu tienpätkä tai alue, jossa voi harjoitella mopon hallintaa. Sen tavoitteena olisi parantaa liikenneturvallisuutta ja meluhaittoja. Moposuora tarjoasi tekemistä sekä päihteettömän, ilmaisen ja turvallisen paikan kokoontua ja harrastaa mopoilua. Suoran huoltamisesta ja pelisäännöistä ja vastuukysymyksistä tulee sopia ennen moposuoran käyttöönottoa.

Esitämme, että Nokialla selvitetään yhdessä Nuorisovaltuuston kanssa moposuoran perustamista ja pelisääntöjä sen käyttöön. Nokialla sijaitsevan Ajoharjoitteluradan käyttömahdollisuutta on tarkasteltava yhtenä mahdollisena moposuoran sijoituspaikkana.

Nokialla 11.10.2021Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä”

Valtuustoaloite entisen avopalvelukeskuksen kiinteistöä koskien

Valtuutetun aloiteoikeutta käyttäen teemme seuraavan valtuustoaloitteen:

Nokian Vihnuskodin alueella  on entinen avopalvelukeskuksen rakennus, joka on nykyisin tyhjillään. Rakennus on suojeltu.

Nokialaiset eläkeläisjärjestöt ja myös erilaiset kulttuurijärjestöt  ovat erityisen kiinnostuneita rakennuksen käyttömahdollisuuksista eri järjestöjen toimintaan.

Esitämme että selvitetään rakennuksen mahdollinen palauttaminen toimivaksi ja kuntaisten tarpeita palvelevaksi kiinteistöksi. Onko talo pelastettavissa käyttökelpoiseksi järkevin kustannuksin palvelemaan nokialaisten vapaaehtoistoimintaa.

Rakennuksen käyttöön saaminen vähentäisi myös paineita Kerholan lisääntyvälle käytölle.

Toivomme kaupunginhallituksen pikaisesti käynnistävän selvityksen esittämämme aloitteen toteuttamiseksi.

Nokialla 12. syyskuuta 2021

SDP:n valtuustoryhmä

Kaupunginvaltuuston 16.8.2021 tekemät valinnat luottamustoimielimiin

Valtuustokauden ensimmäisessä valtuuston kokouksessa, 16.8.2021 valittiin luottamushenkilöt kunnallisiin ja seudullisiin toimielimiin. Nokian demareiden valinnat näet alta.

Kaupunginvaltuuston vaalilautakunta
Varsinainen jäsen:
Vpj. Reino Ojala
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat
Pj. Arja Laitinen
Kaupunginhallitus
Varsinainen jäsen:                   Henkilökohtainen varajäsen
Pekka Mellin 1.vpj.                    Marko Asell
Riikka Puntalo Raisa Hiltunen
Keskusvaalilautakunta
Varsinainen jäsen:                    Varajäsenet sijaantulojärjestyksessä:
Vpj. Tiina Kuusisto                    6. Eija Nevala
Tarkastuslautakunta
Varsinainen jäsen:                   Henkilökohtainen varajäsen:
Sari Roivas                                  Jari Roslöf
Kaupunkikehityslautakunta
Varsinainen jäsen:                    Henkilökohtainen varajäsen:
Vpj. Kari Vellonen                      Esa Alanne
Tuula Valkama                            Kirsi-Maria Palander
Perusturvalautakunta
Varsinainen jäsen:                   Henkilökohtainen varajäsen:
Nina Heikkilä                               Reetta Holopainen
Jonne Nurmi                               Ossi Packalèn
Sivistyslautakunta
Varsinainen jäsen:                   Henkilökohtainen varajäsen:
Pj. Roope Lehto                        Tommi Suvela
Katri Helenius                            Sisko Nevala
Rakennus- ja ympäristölautakunta
Varsinainen jäsen:                   Henkilökohtainen varajäsen:
Lasse Nieminen                        Tiina Kuusisto
Sanna Ojala                                 Henna Peltola
Tampereen kaupungin alueellinen jätehuoltolautakunta
Varsinainen jäsen:
Esa Alanne
Kiinteistötoimitusten uskotut miehet
Lasse Nieminen
Käräjäoikeuden lautamiehet
Anna-Liisa Malmi
Pirkanmaan liiton edustajainkokous
Varsinainen jäsen:                     Henkilökohtainen varajäsen:
Roope Lehto                                 Reino Ojala
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto
Varsinainen jäsen:                    Henkilökohtainen varajäsen:
Reetta Holopainen Mari Kivioja-Kotiranta

Valtuustoaloite puistokäytävien esteettömyydestä

Penttilänpuisto on keidas keskellä Nokiaa. Sen soisi olevan kaikkien nokialaisten käytettävissä. Puistokäytävät ovat kuitenkin päällystetty niin suurijakoisella soralla, että se vaikeuttaa merkittävästi tai estää kokonaan liikkumista puistossa apuvälineiden ja esimerkiksi lastenvaunujen ja – rattaiden kanssa. Suurimpana ongelma on Penttilänpuiston pohjoispuolella.

Asiaa on pyritty selvittämään liikuntapaikkapäällikön kanssa. Häneltä saadun tiedon mukaan Penttilänpuiston puistokäytävien kivituhkaamisesta on puhuttu, mutta siihen ei ole lähdetty, koska näitä käytäviä ei ole määritelty esteettömiksi käytäviksi. Viestinvaihdon yhteydessä selvisi, että Nokialla ei ole esteettömiksi määriteltyjä puistokäytäviä lainkaan. Ei ole mahdollista, että kaupungin keskeisin puisto, viher- ja virkistysalue ei lähtökohtaisesti ole kaikkien käytettävissä vaan edellyttää erillistä esteettömäksi merkitsemistä. Eikä varsinkaan, kun hankaluus on tunnistettu puistopuolella.

Valtuutetun aloiteoikeutta käyttäen Nokian sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Penttilänpuiston puistokäytävät merkitään viipymättä esteettömiksi puistokäytäviksi ja niiden asianmukainen päällystäminen tehdään kesän 2021 aikana kaupunkikehityksen budjetin raameissa tai asia valmistellaan vuoden 2022 talousarvioon. Samalla tehdään suunnitelma kaupunkipuistojen puistokäytävien merkitsemisestä esteettömiksi viipymättä, jossa puistot ovat jatkossa kaikkien kuntalaisten käytettävissä.

Nokialla 14.6.2021Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä”

Kriisiaika sosiaalityön onnistumisen koettelijana – Riikka Puntalo

23.3.2021 julkaistu Sosiaalibarometri 2021 puhuu karua kieltä sosiaalipalveluiden onnistumisesta koronan ajalla. Tammi-helmikuussa tehtyyn kyselyyn on vastannut 1099 kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaalityöntekijää, sosiaali- ja terveyspuolen johtajaa ja Te-palvelujen ja KELAn vastuuhenkilöä. ”Sosiaalibarometri osoittaa, että palvelujärjestelmä onnistuu tukemaan ihmisiä, joiden ongelmat ovat selkeitä ja yksinkertaisia” (soste.fi). THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon mukaan sosiaaliturvajärjestelmämme on kuitenkin epäonnistunut sosiaalityön ytimessä: kaikista heikompiosaisten tukemisessa.

Kriisien aikana korostunee ihmisen toimintakyky tai toimintakyvyttömyys. Tästä voimme ottaa mikrotasolla esimerkkiä omasta arjestamme. Väsyneenä ja turhautuneena maitolasin kaatuminen aiheuttaa totaalisen hermoraunion tai hermostumisen. Kun resilienssi on heikoilla, on myös vastoinkäymisiin heikompi vastata ja niitä hallita. Kun aamulla on kaatunut maitolasi, töissä tulee inhimillistä takapakkia, lapset kiukuttelevat ja siihen vielä jääkaappi hajoaa, toteamme usein: ”tämäkin vielä”. Isommassa kuvassa murheet ja huolet ja niiden hallinta toistavat samaa kaavaa. Ennen korona-aikaa psyykkisesti kohtuullisesti hyvinvoivat, ja edes jonkin asteisesta tasaisesta arjesta nauttivat ihmiset ovat kestäneet myös koronan tuoman epävarmuuden ja mahdolliset takaiskut paremmin. Ne, joiden elämäntilanne on ollut haasteellinen jo ennen koronaa, kärsivät kaikkein eniten, koska voimavarat saattavat olla todellisen loppu jo arjen selviytymisestä vastaavien haasteiden ratkaisemiseen. Taloudellinen tilanne, mielenterveyden tai päihdepuolen ongelmat, oman perhepiirin sairaudet tai muu koetteleva elämäntilanne voi koetella entistä enemmän vielä kriisiajan keskellä. Ja tiedättekö mitä? Ihminen, joka joutuu jo taistelemaan monella elämän eri osa-alueella, ei ole lainkaan huojentunut tai helpottunut kommentista, että ”ei hätää, tämä kriisi koskettaa meitä kaikkia samanlailla”.

Ja varsinkaan kun ei kosketa. Ylempi keskiluokka, vai miksi tavallista, hyvinvoivaa itseämme voisimmekaan kutsua, voi omalla alallaan jäädä etätyöhön kotiin, jossa on sähkölaskut maksettu, nettiyhteys toimii ja pystyy laittamaan itselleen ruokaa. Tai tilaamaan valmiit lounaat ravintolasta, murehtien vain, söisikö tänään kiinalaista vai thaimaalaista. Tämä hyvinvoiva yksilö ei herää öisin tarkastamaan, missä kunnossa puoliso on, ei herää tarkastamaan onko omat kengät eteisessä menosuuntaan, jos vaikka tarvitseekin lähteä yöllä ulos pakoon. Hän ei laske päiviä siihen, kun saa käytyä seuraavan kerran ruokakaupassa eikä parsi sukkiaan eikä liimaa kengänpohjia kiinni jesarilla. Hän herää aamulla vähintäänkin kohtuullisin yöunin, keittää haluamaansa kahvia uudella Juran kahvikoneella, hakee postilaatikosta lehden ja istuu valitsemansa monipuolisen aamiaisen jälkeen rauhassa tietokoneelleen asiantuntijatyöhönsä. Viikonlopuiksi hän suuntaa omalleen tai vähintäänkin suvun tai ystäväpariskunnan mökille viettämään ansaittua vapaa-aikaa raskaan työviikon päätteeksi. Korona toki harmittaa, kun ei pääse matkustamaan ja tapaamaan ystäviä rapujuhlissa tai yritystilaisuuksissa, mutta kyllä se hei kestetään. Koska sitten kun tämä on ohi, niin sitten vasta juhlitaan ja matkaillaankin! Oikein kaiken menetetyn juhlinnan ja matkailun edestä!

Ymmärrättehän, että tämä arki on jollekin aivan täyttä unta ja utopiaa.

Kun ihminen elää heikossa asemassa (jota termiä nykysosiaalityössä viljellään), saattaa olla niin, että korona on todellakin vain kaiken huippu ja lopullinen niitti jo muutoinkin hankalaan elämäntilanteeseen. Oli sitten syynä elämänhallinnalliset ongelmat, sairaudet, työttömyys tai yksinäisyys. Suomalainen sosiaalityö kykenee hyvin tukemaan heitä, jotka apua osaavat ja haluavat hakea ja sen lisäksi vastaanottaa. Kuten Sosiaalibarometri 2021 todentaa, kaikista heikoimmassa asemassa olevat henkilöt kärsivät nyt ja kovasti. Palveluita voi olla ollut entistäkin hankalampi hakea ja kun toivo alkaa olla menetetty, ei sitä enää jaksakaan.

Tässä kohdin ja tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan enemmän myös julkisen, yksityisen ja yhdistysten yhteistyötä. ”Sekä sosiaali- ja terveysjohtajat että sosiaalityöntekijät arvioivat seurakuntien, järjestöjen, vapaaehtoisten ja läheisten roolin koronaepidemian aikana merkittäväksi. Julkisen sektorin ulkopuoliset toimijat lievensivät koronaepidemian vaikutuksia niin omalla toiminnallaan kuin kuntien kumppaneina” (soste.fi). Kaikki ammattitaito ja kokemus, mitä yhdistyksistä ja muista yhteisöistä löytyy, on otettava vastaan ja sitä on myös kunnallisten toimijoiden haettava ja tarjottava. Apua tarvitsevalle henkilölle on yhdentekevää, saako hän keskusteluavun, ruoka-avun tai minkä muun tukitoimen tahansa, kunnalliselta, yksityiseltä vai seurakunnalta vai mistä. Apu ja tuki tulee kuitenkin autettavalle ihmiseltä ihmiselle.

Vaikka olen sosiaali- ja lastensuojelun uralla nähnyt ja kuullut paljon, itkee sydämeni, kun jään kävelylenkillä pohtimaan, mitä kaikkea viereisten talojen ja asuinalueiden seinien sisään piiloutuu. Mitä seinät pitävät sisällänsä. Mitä seinien ulkopuolelle astuvat ihmiset pitävät sisällänsä. Ja miksi meillä on jo syytä puhua termin ”heikommassa asemassa olevat” lisäksi ”kaikista heikoimmassa asemassa olevat”.  

Riikka on ehdolla valtuustoon, tutustu Riikkaan tarkemmin.

NOKIA SIISTIKSI – Simo Pokki

Siisti on monimerkityksellinen sana. Jos asia on siisti, niin sillä tarkoitetaan puhtautta ja roskattomuutta, mutta myös tyylikkyyttä. Englanninkielinen vastine lienee ”cool”. Joten ainakin näiden merkitysten kautta voimme toivoa, että Nokia on siisti.

Keväällä lumien sulaessa paljastuu edellisen vuoden ja talven todellisuus: roskat ja koiran jätökset tulevat esille. Ennen kuin luonto herää saattavat näkymät olla hyvinkin ankeita. Varsinaiset roskat häviävät ja maatuvat hitaasti, jos ollenkaan. Koirien jätökset ovat häpeällisiä, mutta onneksi häviäviä.

Oli tämän vuoden huhtikuu, kun lumet olivat sulaneet ja tienvarsien roskat ilmaantuivat näkösälle. Minulta paloi proppu, ja ilmoitin lupauksena Naamakirjan Nokia City-ryhmässä, että teen kaikkeni asiantilan korjaamiseksi. Lupasin palkata neljä nuorta kaupungin kesäsetelin tuella siivoamaan Nokiaa siistiksi. Nyt nuoret on palkattu ja he aloittavat työnsä torstaina 10.6. Valinta oli vaikea, sillä hakemuksia tuli lähes 30. Voit siis omin silmin nähdä Puhdistajiksi nimetyn tiimin siivoamassa rakasta kyläämme. Tavoitteena on, että heidän työnsä kannustaa roskaamisen minimointiin.

Koska harva kehtaa heittää roskaa puhtaalle alueelle, niin Nokialla monet asuinalueet ovat täysin siistejä. Kaupungin yhteiset alueet sekä niin kutsutut markettialueet eivät tätä määrettä täytä. Purojen varret näyttävät paikka paikoin kaatopaikoilta, mitä asiantilaa on ihmetelty monilla eri foorumeilla Nokia City-ryhmää myöten. Yläkoulujen ja läheisyydessä olevien kauppojen välillä kulkee roskapolku merkitsemässä oppilaiden kulkemaa reittiä.

Ympäristöstään välittävä ihminen ei heitä roskia maahan vaan vie ne aina roskiin. Nokian roskaongelma on joillekin pieni asia, mutta merkittävä viihtyisyyden ja elämänlaadun kannalta. Ei yksi Puhdistajapartio Nokiaa siistiksi muuta, mutta pienillä teoilla ja eleillä pystymme kuitenkin yhdessä muuttamaan asiaa parempaan suuntaan. On toivottavaa, että jokainen meistä pysähtyy lähimmäisen erheen äärelle ja poimii roskan talteen.

Roskaamiseen liittyen muutama sana jätteiden lajittelusta ja kaatopaikasta. Nokialla jätteiden lajittelu on helppoa. Erikseen voit lajitella paperit, kartongit, muovit, lasin, pienmetallin, paristot ja loisteputket. Biojätteiden lajittelu on vaivatonta. Kaatopaikalle voi helposti viedä isotkin määrät lajitellusti. Kun jätteet lajittelee, niin varsinaisen sekajätteen määrä pienenee voimakkaasti ja alentaa samalla kustannuksia.

Siisteys on asenne, joka ainakin osin kumpuaa ihmisen sisäisestä tilasta. Tehdään yhdessä Nokiasta hyvinvoiva, siisti ja cool paikka asua ja elää. Ollaan kaikki Puhdistajia!

Simo on ehdolla kuntavaaleissa, tutustu tästä lisää.