Vappujuhlan tervetulopuhe, Raisa Ojala

Hyvät nokialaiset, arvoisat ystävät, toverit — hyvää vappua!

Vappu on työn, oikeudenmukaisuuden ja yhteisen tulevaisuuden juhla. Vappu on kansainvälinen työläisten juhlapäivä. Tämän hallituksen aikana päiviä, jolloin työläisiä juhlittaisiin tai hyvinvointivaltiota arvostettaisiin, on ollut harmillisen vähän. Viimeiset vuodet ovat osoittaneet, että hyvinvointiyhteiskunta ei ole itsestäänselvyys vaan se tarvitsee nykypäivänä historiallisen paljon puolustusta. 

Suomessa tehdään nyt päätöksiä, jotka lisäävät epävarmuutta ja pelkoa monen arjessa. Kun pienituloisten toimeentuloa kiristetään, koulutuksesta leikataan ja työntekijöiden asemaa heikennetään, ei rakenneta vahvaa tulevaisuutta vaan murennetaan sitä perustaa, jolle tämä maa on rakennettu. Viimeisimpiä hallituksen päätöksiä on ollut järjestöavustusten raju leikkaaminen. Kun järjestöjen ennaltaehkäisevä työ vähenee, ihmiset ohjautuvat yhä useammin raskaampiin julkisiin palveluihin. Avustusleikkaukset eivät ole vain talouskysymys. Ne heikentävät ihmisten arjen tukea, rapauttavat ennaltaehkäisevää työtä ja siirtävät kustannuksia tulevaisuuteen.

Tämä ei ole kuitenkaan väistämätöntä. Tämä on arvovalinta.

Ja siksi myös toinen suunta on mahdollinen.

En halua käyttää tätä puheenvuoroa kuitenkaan maan hallituksen epäinhimillisen ja epäarvoistavan politiikan ruotimiseen. Haluan suunnata teidän kaikkien katseet sen sijaan tulevaan. Muutos on mahdollinen viimeistään 18.4.2027. Silloin Suomi päättää toivottavasti ottaa uuden suunnan. Sellaisen suunnan, jossa heikommasta pidetään huolta, mahdollistetaan koulutus ja tehdään työn vastaanottamisesta ja työn tekemisestä kannattavaa.

Mutta ystävät, mikään vaalitulos ei synny itsestään. Eikä mikään gallup ole yhtä kuin vaalin lopputulos. Vaalivoitto syntyy ihmisistä, jotka päättävät osallistua. Ihmisistä, jotka keskustelevat, kuuntelevat ja lähtevät mukaan tekemään. Ihmisistä, jotka eivät jää sivuun, vaan astuvat eteenpäin.

Tulevissa eduskuntavaaleissa tarvitaan meitä kaikkia. Tarvitaan rohkeutta puolustaa reiluutta ja rohkeutta rakentaa toivoa.

Arvostamani Nokian kaupungin eläkkeelle siirtynyt kaupunginjohtaja Eero Väätäinen toivoi viimeisessä kaupunginvaltuuston kokouksessaan maaliskuussa, että Nokialta lähtisi mahdollisimman moni kuntapäättäjä edelleen alueelliseen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon. Eero Väätäisen mukaan Nokialta on realistista saada kolmesta eri puolueesta kansanedustaja eduskuntaan. Seuraavan kerran tämä läpimurto on mahdollista tehdä vuoden kuluttua. Eeron mukaan sillä on merkitystä, että meillä nokialaisilla on kansanedustaja tai kansanedustajia Arkadianmäellä.

Joten toverit, lähtekää mukaan tekemään nokialaista ja sosialidemokraattista vaalityötä. Ottakaa kantaa, puhukaa, vaikuttakaa.

Minä haluan olla kanssanne rakentamassa Suomea, jossa jokainen voi luottaa huomiseen.

Suomea, jossa ketään ei jätetä.

Suomea, josta voimme kaikki olla ylpeitä.

Kiitos toverit ja hyvää vappua!

Vappupuhe: Marko Asell

Arvoisa Vappua juhliva väki, hyvät ystävät ja toverit! 

Tervetuloa jälleen tänne Pirkkalaistorille Sosialidemokraattiseen vappujuhlaan. Keli on mitä mainioin ja tunnelma on lämmin.

Itselleni vappu on aina ollut merkityksellinen juhla. Muistan jo lapsuudestani 70-luvulla marssineeni isän ja äidin mukana vappukulkueessa Tampereen kaduilla. Tehdastyöläisinä työskennelleiden vanhempien kautta opin jo varhain vapun keskeisen sanoman: työn ja työtä tekevän kansan oikeuksien puolustamisen.

Työn ja työläisten juhlan lisäksi vappu on tietenkin myös opiskelijoiden juhlaa ja karnevaalimaista aikaa. Opiskelijat, jotka kartuttavat osaamistaan korkeakouluissa, ovat näkyvästi esillä tempauksillaan ja ilollaan vappuna.

Työ ja osaaminen kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa ja muodostavat perustan koko suomalaisen yhteiskunnan menestykselle. Ilman työtä ei synny hyvinvointia, mutta ilman osaamista työ ei uudistu, kehity eikä kanna tulevaisuuteen. Siksi koulutus, oppiminen ja jokaisen mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ovat avainasemassa, kun rakennamme reilua ja kestävää yhteiskuntaa, jossa työn arvo ja tekijöidensä arvostus kulkevat käsi kädessä.

Vappu kokoaa nämä kaksi ulottuvuutta luonnollisesti yhteen: työn ja oppimisen. Se muistuttaa meitä siitä, että yhteiskunnan vahvuus rakentuu sekä työntekijöiden panokselle että sille osaamiselle, jolla uutta työtä ja parempaa tulevaisuutta luodaan.

Hyvät kuulijat, arvoisat vapun viettäjät,

Vappu on työn, kevään ja toivon juhla. Se on päivä, jolloin katsomme taaksepäin siihen työhön, jolla tämä maa on rakennettu, mutta ennen kaikkea eteenpäin siihen Suomeen, jonka haluamme jättää lapsillemme. Vappu ei ole vain juhla – se on lupaus. Lupaus siitä, että pidämme huolta toisistamme ja rakennamme tätä maata yhdessä, reilummin ja kestävämmällä tavalla.

Mutta tänä vappuna meidän on valitettavasti todettava; Suomen suunta on väärä. 

Suomi ansaitsee parempaa. Ja Suomeen on tehtävä suunnanmuutos.

Nykyisen hallituksen perintö on muodostumassa raskaaksi. Meille luvattiin vastuullista taloudenpitoa, velkaantumisen taittamista ja työllisyyden vahvistamista. Mutta todellisuus on ollut toinen: velka on kasvanut, työllisyys heikentynyt ja alijäämät syventyneet.

Meille luvattiin 100 000 uutta työpaikkaa – mutta olemme nähneet päinvastaista kehitystä. Suomi on ajautunut työllisyyskehityksessä Euroopan häntäpäähän.

Tämä ei ole sattumaa. Tämä on seurausta tehdyistä valinnoista. Ja nyt hallitus on jo luovuttanut.

Suomi ei tarvitse hallitusta, joka luovuttaa. Suomi tarvitsee hallituksen, joka kantaa vastuunsa.

Taloudessa yksi sana on keskeinen: luottamus. Ilman luottamusta ei synny investointeja, ei kasvua, ei uusia työpaikkoja. Luottamus on hyvinvoinnin perusta.

Mutta luottamusta ei rakenneta suosimalla niitä, joilla menee jo hyvin. Se rakennetaan oikeudenmukaisuudella.

Siksi me uskomme, että on viisaampaa tukea pieni- ja keskituloisia. Kun tavallisilla ihmisillä on varaa kuluttaa, koko talous liikkuu. Se on kestävää kasvua, ei ylhäältä alas valuvaa toiveajattelua.

Me sosialidemokraatit olemme sitoutuneet julkisen talouden tervehdyttämiseen. Ilman vahvaa julkista taloutta ei ole hyvinvointivaltiota eikä turvaa heikoimmille. Mutta samalla on todettava: 

Suomi ei nouse saksimalla, Suomi nousee yhdessä rakentamalla.

Työ on suomalaisen yhteiskunnan perusta. Siksi on erityisen vakavaa, että työllisyys heikkenee ja samalla ihmisten turvaa kuritetaan.

Kun työpaikkoja on liian vähän, ratkaisu ei ole ihmisten rankaiseminen. Se on epäoikeudenmukaista ja tehotonta.

Me tekisimme toisin. Palauttaisimme työttömyysturvan suojaosan, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Uudistaisimme aikuiskoulutuksen, jotta osaamista voi kehittää läpi elämän. Rakentaisimme työmarkkinoille luottamusta, emme vastakkainasettelua.

Suomessa on pitkään rakennettu pohjoismaista työelämää sopimisen, luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden varaan. Nyt tätä mallia ollaan murentamassa. Kun pelisääntöjä siirretään sopimisesta saneluun, heikennetään koko järjestelmän perustaa.

Kyse ei ole yksittäisistä lakimuutoksista. Kyse on suunnasta: rakennammeko työelämää yhdessä vai annammeko sen hajota?

Me puolustamme reilua työelämää. Työehtosopimusten asemaa ei pidä heikentää eikä työmarkkinoita viedä epätasapainoon. Työntekijän asema ei saa riippua siitä, kuinka vahva hän on yksin neuvottelupöydässä.

Tällä hetkellä liian moni nuori ja nainen elää epävarmuudessa. Määräaikaisuudet lisääntyvät, perhevapaasyrjintä jatkuu ja tulevaisuuden suunnittelu siirtyy.

Siksi on pidettävä kiinni tasa-arvosta ja palkka-avoimuudesta: samasta työstä on maksettava sama palkka.

Hyvät ystävät, vappu muistuttaa meitä siitä, että reilu työelämä ei ole itsestäänselvyys – se on saavutettu ja sitä on puolustettava. Työelämää ei pidä heikentää, vaan kehittää. Ei hajottaa, vaan vahvistaa. Ei sanella yksipuolisesti, vaan sopia yhdessä.

Hyvinvointivaltio on suomalaisen yhteiskunnan ylpeys. Mutta nyt se on koetuksella. Liian kovat leikkaukset heikentävät palveluja ja hidastavat hoitoon pääsyä.

Me haluamme toisin: hoitoon pääsyn kahdessa viikossa, vahvemmat peruspalvelut ja hyvinvointialueille työrauhan tehdä työnsä.

Koulutus on Suomen menestyksen kivijalka. Siksi panostamme peruskouluun, pienempiin ryhmiin ja perustaitoihin – lukemiseen ja laskemiseen. Jokaisella lapsella on oltava yhtäläinen mahdollisuus onnistua.

Hyvät ystävät,

Mutta emme elä tyhjiössä. Suomi on osa Eurooppaa ja osa maailmaa, jossa epävarmuus on kasvanut. Taloudellinen kilpailu kiristyy, ilmastonmuutos etenee ja geopoliittiset jännitteet ovat vakiintuneet pysyväksi osaksi arkea.

Juuri siksi Suomen on oltava vahva – ei vain sisäisesti, vaan myös kansainvälisesti. Meidän on pidettävä kiinni kansainvälisestä yhteistyöstä, oikeusvaltioperiaatteista ja siitä, että pieni maa pärjää parhaiten silloin, kun säännöt ovat yhteiset ja ennakoitavat.

Suomen turvallisuus ei synny yksin. Se syntyy liittolaisista, kumppanuuksista ja ennen kaikkea siitä, että maailma ympärillämme pysyy mahdollisimman vakaana.

Tässä ajassa korostuu myös Suomen oma rooli. Meidän on oltava maa, joka rakentaa siltoja, ei vain suojamuureja. Maa, joka puolustaa rauhaa, mutta ymmärtää myös sen, että rauha edellyttää uskottavaa puolustusta.

Tänään Euroopassa käydään edelleen sotaa. Se muistuttaa meitä siitä, että turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan jatkuvan työn tulos. Siksi Suomen linjan on oltava selkeä: me puolustamme itseämme, me seisomme liittolaistemme rinnalla ja me pidämme kiinni kansainvälisistä velvoitteistamme.

Sosialidemokraattina minulle on tärkeää sanoa tämä myös ääneen: turvallisuuspolitiikka ei saa olla repivän sisäpolitiikan väline. Se on asia, jossa tarvitaan harkintaa, jatkuvuutta ja ennen kaikkea yhteistä näkemystä.

Suomen vahvuus on aina ollut siinä, että suurissa kysymyksissä on kyetty ylittämään puoluerajat. Sitä tarvitsemme nytkin.

Meidän on muistettava, että turvallisuus ei ole vain puolustusta ja rajoja. Se on myös sosiaalista turvallisuutta: koulutusta, terveydenhuoltoa, työtä ja luottamusta siihen, että yhteiskunta kantaa vaikeina aikoina.

Siksi vahva hyvinvointivaltio on myös osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa.

Hyvät ystävät,

Eduskuntavaalit ovat alle vuoden päässä.

Yhä useampi suomalainen kysyy, mihin suuntaan olemme menossa. Ja aivan oikeutetusti.

Mutta muutos on mahdollinen.

Se vaatii rohkeutta sanoa, että tämä ei riitä. Se vaatii tahtoa rakentaa parempi vaihtoehto. Se vaatii uskoa siihen, että Suomi voi olla maa, jossa jokainen pärjää.

Me sosialidemokraatit sanomme: kaiken voi tehdä reilummin.

Me haluamme Suomen, jossa talous on vahva ja oikeudenmukainen. Suomen, jossa työelämä on turvallinen ja tasa-arvoinen. Suomen, jossa palvelut toimivat ja koulutus kantaa. Suomen, jossa ketään ei jätetä yksin.

Turvallisuus ei ole vain rajoja ja aseita – se on luottamusta, työtä, terveyttä ja koulutusta. Se on tunne siitä, että kuuluu tähän yhteiskuntaan.

Hyvät kuulijat,

Vappu on toivon juhla. Se muistuttaa meitä siitä, että mikään hyvä tässä maassa ei ole tullut itsestään. Kaikki on rakennettu yhdessä – työn, yhteistyön ja oikeudenmukaisuuden kautta.

Nyt on meidän vuoromme jatkaa sitä työtä.

Meidän tehtävämme on palauttaa luottamus. Meidän tehtävämme on vahvistaa hyvinvointia. Meidän tehtävämme on kääntää Suomen suunta.

Ja kun kokoonnumme ensi vuonna vappuna uudelleen, voimme sanoa:

Suomi on kääntynyt. Reilumpaan suuntaan.

Hyvää vappua – ja kiitos.

Jäsen- /kevätkokous 26.3. klo 17.30 Liljasali

Lämpimästi tervetuloa kunnallisjärjestön tehtävää hoitavan Nokian Työväenyhdistyksen kevätkokoukseen torstaina 26.3.2026 klo 18 Liljasaliin. Kokouksessa on tarjolla kahvia ja pientä purtavaa alkaen klo 17.30.
Teams-linkin voit pyytää: tarjakranni68@gmail.com

Kokous on samalla koko jäsenistön kokous ja esityslistalla on sääntömääräiset asiat. Lisäksi valitsemme kokouksessa ehdokkaamme kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Ennen eduskuntavaaliehdokkaan valintaa käymme keskustelun aiheesta ja mikäli ehdokkaita on enemmän kuin yksi, käydään jäsenäänestys.
Mahdolliset ehdokkaat pyydetään ilmoittamaan yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi-Maria Mäntylälle maanantaihin 23.3. mennessä sähköpostitse. Ehdokkaille varataan kevätkokouksessa mahdollisuus myös omaan puheenvuoroon esittäytymistä varten.


Lämpimästi tervetuloa kokoukseen!

Raisa Ojala: Nuorten asumisen tuki ei saa kaatua hallituksen leikkauspäätökseen!

Nokian ja Pirkkalan Nuorisoasunnot ry (Nopina) on toiminut yli 20 vuotta nuorten asumisen tukena. Yhdistys omistaa talot Nokialla Otonkadulla ja Pirkkalassa Kaskenpolttajantiellä. Lisäksi Ylöjärven Nuorisoasunnot ry ostaa asumisneuvontaa Nopinalta. Asunnot on suunnattu 18–29-vuotiaille nuorille, joille oman kodin saaminen ei ole itsestään selvää. Nuoret saattavat olla monilta osin yhteiskunnassa heikommassa asemassa ja asunnon saaminen yleisiltä markkinoilta olisi monelle mahdotonta.


Ennen joulua tuli päätös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoituksen lopettamisesta tämän vuoden jälkeen. STEA-avustus, noin 59 000 euroa vuodessa, on ollut keskeinen taloudellinen tuki jo yli kahden vuosikymmenen ajan (aiemmin RAY:n kautta). Nopinan henkilöstökulut ovat noin 95 000 euroa vuodessa, joten on selvää, että rahoituksen päättyminen tarkoittaa väistämättä henkilöstön vähentämistä.


Nuorisoasuntojen toiminta ei ole pelkkää asuntojen vuokraamista. Se on arjen rinnalla kulkemista: neuvontaa, kotikäyntejä, maksusuunnitelmien tekemistä ja ohjausta palveluihin. Vuonna 2024 yhdistys asutti 30 riskiryhmiin kuuluvaa nuorta, joista 14 oli asunnottomia. Asukasneuvontaa ja -ohjausta toteutettiin noin 600 kertaa, kotikäyntejä tehtiin noin 300 ja vuokravelkatilanteisiin puututtiin yli 260 kertaa. Näistä vain yksi johti häätöön. Se kertoo, että työ on vaikuttavaa ja tärkeää niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin mitattuna.


Jos uutta rahoitusmallia ei löydetä, tuleva henkilöstövähennys kohdistuu käytännössä asumisneuvontaan ja -ohjaukseen eli juuri siihen työhön, jolla ehkäistään häätöjä ja asunnottomuutta – inhimillistä kärsimystä. Mikäli rahoitukseen ei löydy uutta mallia, on se vakava isku Nokian ja Pirkkalan Nuorisoasunnoille sekä Ylöjärven yhdistykselle, ja ennen kaikkea niille nuorille, joiden arki on vasta rakentumassa.


Samaan aikaan, kun STEA-rahoitus poistetaan, hallitusohjelmassa puhutaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta ja nuoret on nimetty erityisryhmäksi. On vaikea nähdä, miten tämä päätös tukee asetettuja tavoitteita.


Nyt tarvitaan nopea ja vastuullinen ratkaisu. Nykyhallituksen osalta toivo huonon päätöksen muuttamisesta lienee turha. Meidän tulee siis paikallisesti etsiä keino toiminnan turvaamiseksi tai korvaavan mallin löytämiseksi ilman, että siitä koituu haittaa nuorille. Nuoret eivät saa joutua maksamaan hintaa päätöksestä, johon heillä itsellään ei ole ollut mitään vaikutusmahdollisuutta. Nuorten asumisen tuki ei ole ylimääräinen menoerä. Se on investointi siihen, että jokaisella on mahdollisuus rakentaa elämäänsä turvalliselta pohjalta. Haluan uskoa, että Nokialta, Pirkkalasta ja Ylöjärveltä löytyy yhteensä noin 60 000 euron vuosittainen rahoitus ja uusi toimintamalli tälle toiminnalle.

Raisa Ojala
kaupunginvaltuutettu
Nokian ja Pirkkalan Nuorisoasunnot ry, hallituksen vpj.

SDP:n ryhmäpuhe talousarviovaltuustossa 8.12.2025

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja kuulijat,
On vuoden tärkeimmän kokouksen aika. SDP:n valtuustoryhmä haluaa nostaa esille ne seikat, jotka vuoden 2026 talousarviossa ovat erityisen onnistuneita ja toisaalta myös ne, jotka edellyttävät meiltä kriittistä tarkastelua ja vastuunkantoa tulevaisuudessa.

Talousarvio on mielestämme kokonaisuudessaan uuden strategiamme mukainen. Turvallinen, kehittyvä, hyvinvoiva ja yhteisöllinen Nokia, jossa jokainen asukas voi kokea kuuluvansa yhteisöön ja jossa yritysten ja yhteisöjen panos ja merkitys huomataan ja niitä tuetaan – nämä seikat näkyvät nyt käsiteltävässä talousarvioesityksessä.

Aloitamme kiitoksella. Esitys infran ja katujen kunnossapitomäärärahojen nostosta: 1,7 miljoonaa ensi vuodelle ja yli 2 miljoonaa vuodelle 2027, ovat suora panostus kuntalaisten arjen sujuvuuteen. Tämä on linjassa sen kanssa, mitä nokialaiset toivovat: toimivia väyliä ja turvallisuutta.

Hyvät valtuutetut, yksi suurimmista huolistamme on työttömyyden kasvu. Suomi on ajautumassa Euroopan heikoimman työllisyyskehityksen maaksi, ja myös Nokialla tilanne on vakava. Tämä näkyy inhimillisenä ahdinkona sekä konkreettisina kustannuksina menetettyjen verotulojen ja kasvavien sakkomaksujen kautta. Työllisyyspalveluiden siirto kunnille ei ollut kustannusneutraali ja nyt osana Tampereen seudun työllisyysaluetta meidän on pystyttävä torjumaan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä. Arvostamme sitä, että nuorten tilanne on huomioitu talousarviossa: kesätyösetelin 10 000 euron lisämääräraha on tärkeä viesti nuorille ja heidän tulevaisuudelleen.

Emme voi sulkea silmiämme siltä todellisuudelta, jonka keskellä monet nokialaiset elävät. Nykyisen maan hallituksen päätökset ovat kurjistaneet pienituloisten, lapsiperheiden, opiskelijoiden ja työttömien arkea tavalla, jota SDP:n valtuustoryhmä pitää epäinhimillisenä ja lyhytnäköisenä. Leikkaukset perusturvaan, asumistukeen ja sosiaalietuuksiin osuvat kipeimmin niihin, joiden toimeentulo on jo valmiiksi tiukoilla. Arki on monelle perheelle nyt entistä vaikeampaa, ja kunnille jää paine korjata seurauksia. Juuri siksi meidän on tehtävä omalta osaltamme se, mikä on kohtuullista ja inhimillistä. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä aikoo tehdä tänään lisämäärärahaesityksen, joka vastaa osaltaan tähän tarpeeseen. Tulemme esittämään talousarvioon 15 000 € lisämäärärahaa puistoruokailun järjestämiseksi ensi kesänä kolmen viikon ajan. Puistoruokailu tukee perheitä, tarjoaa lapsille turvallisen kohtaamispaikan ja vahvistaa yhdenvertaisuutta. Se on kunnalle pieni kustannus, mutta sen hyöty lapsille ja perheille on huomattava.
SDP:n valtuustoryhmä haluaa kiittää siitä, että talousarvio sisältää edelleen vahvoja panostuksia peruspalveluihin – kouluihin, päiväkoteihin ja varhaiskasvatukseen. Nämä investoinnit ovat sijoitus tulevaisuuteen ja tasa-arvoon. Etelä-Nokian uusi päiväkoti vastaa alueen kasvavaan hoitopaikkatarpeeseen ja varmistaa terveet ja turvalliset tilat.

Väestörakenteen muutos vaatii meiltä edelleen paljon. Ikäihmisten yksinäisyys, hyvinvoinnin erot ja nuorten mielenterveyden kuormittuminen eivät ratkea ilman ennaltaehkäisyä ja lähipalveluita. SDP pitää tärkeänä, että hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen näkyy kaupungin toiminnassa myös tulevina vuosina.

Hyvät kuulijat,
Talousarvio 2026 on tiukka ja vastuullinen, mutta samalla kasvun mahdollistava. Talousarvio mahdollistaa palveluiden turvaamisen ja maltillisen talouspolun. Meidän tehtävämme on tunnistaa ne kohdat, joissa pienilläkin päätöksillä voi olla suuri inhimillinen vaikutus. Puistoruokailun rahoittaminen on juuri tällainen päätös.

Kiitämme valmistelijoita tehdystä työstä ja kiitämme myös Nokian kaupungin työntekijöitä uutterasta työnteosta ja toivomme lämminhenkistä ja runsaslumista joulua kaikille.

Kiitos kuuluu myös teille muille ryhmille. Tätä valtuustokautta on takana vasta puoli vuotta, mutta olemme jo nyt löytäneet hyvän yhteishengen ja Nokian etua edistävän tavan tehdä päätöksiä. Aina emme ole samaa mieltä, mutta asiallisella ja sopua hakevalla tyylillä nokialaiset saavat parhaita mahdollisia päätöksiä.

Kiitos

Raisa Ojalan puhe sankarihaudalla 6.12.2025

Rannalle himmeän lahden
aurinko laskenut on.
Kutsu jo soi iltahuudon,
taakka jo laskettu on.
Taattoa muista sa silloin,
askel jo uupunut on,
lapset ja lastemme lapset,
teidän nyt vuoronne on.”

Hyvät nokialaiset, arvoisat veteraanit ja omaiset,

Tänään olemme sankarihaudalla, paikassa, joka yhdistää menneet sukupolvet ja historian meihin ja muistuttaa meitä siitä, että itsenäinen Suomi, jota tänään juhlimme, ei syntynyt itsestään. Itsenäinen Suomi syntyi uhrauksista, vastuunkannosta ja rohkeudesta, jonka hintaa meidän on vaikea täysin ymmärtää.

Kun me tänään juhlimme itsenäisyyttä, teemme sen veteraanien, lottien ja heidän sukupolvensa työnsä ansiosta. He eivät puolustaneet vain maata kartalla – he puolustivat kotikulmiaan, työtään, perheitään ja kaikkea sitä, mikä heille oli arvokasta ja tärkeää. Sodan jälkeen sama sukupolvi vastasi myös työläästä jälleenrakentamisesta ja nykyisen hyvinvointivaltion perustan luomisesta.

Veteraanin iltahuudon sanat kertovat hiljaisesta kiitoksesta ja väsymyksestä, joka sodan jälkeen seurasi. Niistä kuuluu myös helpotus — siitä, että tehtävä oli tehty. Heidän taakkaansa me emme voi jakaa, mutta heidän perintöään voimme kunnioittaa.

Meidän sukupolvemme tehtävät ovat toisenlaisia. Meiltä ei toivottavasti vaadita rintamalla seisomista, mutta meiltä odotetaan yhteistä tahtoa pitää tämä maa turvallisena ja eheänä. Meidän vastuullamme on pitää yllä sellaista Suomea ja sellaista Nokiaa, jossa toiset huomioidaan, jossa voidaan rakentaa turvallista arkea ja jossa pidetään huolta niistäkin, jotka eivät aina jaksa pyytää apua. Se on tämän ajan rauhantyötä – vähän hiljaisempaa, mutta arvokasta. Meidän tulee vaalia yhteiskuntarauhaa, yhteisöllisyyttä ja toisten ihmisten arvostamista.

Kun katsomme näitä hautoja, näemme nimiä ja vuosilukuja. Emme saa unohtaa, että niiden takana on elämä, jonka he antoivat kotimaansa vuoksi. Heidän perintönsä elää meidän arjessamme, tavoissamme, luottamuksessamme ja tulevaisuuden uskossamme. Se muistuttaa meitä siitä, miten tärkeää on välittää myös tuleville sukupolville, miksi tämä päivä merkitsee niin paljon. Emme vaali vain menneisyyttä, vaan myös sitä arvoa, että jokaisella ihmisellä on oikeus elää rauhassa ja vapaudessa.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet.
Muistakaa, heille kallis ol maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
himmetä ei muistot koskaan saa!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Syyskokous 13.11.

Nokialaiset demarit ja sellaiseksi haluavat: tervetuloa syyskokoukseen Liljasaliin 13.11. klo 18 alkaen (kahvitarjoilu klo 17.30). Kokoukseen voi osallistua myös Teams-yhteydellä. Mikäli et ole saanut linkkiä, voit pyytää sitä raisa.ojala@gmail.com.

Esityslistalla sääntömääräiset asiat, kuten henkilövalinnat tulevalle kaksivuotiskaudelle.

Tervetuloa!

Valtuuston puheenjohtaja Riikka Puntalo Vanhustenviikon pääjuhlassa: Onni asuu meissä, kutsutaan se kylään joka päivä

”Kato isi”, huutaa Onni ja näyttää rakentamaansa palapeliä ylpeänä.
”Kato äiti”, huutaa Onni ja esittelee ylpeänä piirustusta äidilleen.
”Kato ope”, huutaa Onni ja näyttää, että tehtäväkirjan sivu on nyt tarkastusta vaille valmis.

”Älä kato”, huutaa teini-ikäinen Onni ja kuitenkin haluaa, että jossain kohtaa katsotaan. Tai vaikkei katsota niin ainakin nähdään.
”Kato valkku”, toteaa Onni treeneissä valmentajalle oman suorituksen tehtyään.
”Katso Marita”, toteaa Onni kollegalle, kun sai projektinsa päätökseen.
”Katso Terttu”, pyytää Onni ystäväänsä, kun hän esittelee lapsenlapsensa kuvaa.
”Katso Onni”, sanoo Onni peilikuvalleen, jotta näkisi myös itse itsensä.


Onni asuu meissä, jotka näymme. Onni asuu myös meissä, jotka voimme nähdä toisen ja saada toisen näkyväksi. Onni ja näkyväksi tekeminen ja oleminen kuuluu joka ikiselle ja ikäiselle, ei ainoastaan sille pienelle lapselle, joka huutaa -joskus vanhempien ärsyyntymiseenkin saakka – kato, kato, kato!


Näkyväksi ei tee näkyvillä olo ja patsastelu -tai puhuminen- toisten edessä. Näkyväksi tekee kuuleminen ja yhteisöön kuuluminen. Se, että minä voin vaikuttaa omaan elämääni ja elinpiiriini. Se, että minun nähdään ja minut kuullaan. Se, että minä voin vaikuttaa siihen,
miten minä elän, millainen ympäristö minulla on ja jos en nyt sentään siihen, mitä ympärilläni tapahtuu mutta ainakin siihen, mihin haluan ja voin itse osallistua ja siihen, miten voin itse tapahtumiin asennoitua.


Suomalaisessa onnellisuustutkimuksessa on korostettu onnen merkitystä ihmisen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Onni ei ole pelkästään hetkellinen tunne tai ulkoisten asioiden saavuttaminen, vaan se liittyy pitkän aikavälin hyvinvointiin, elämän merkityksellisyyteen ja tasapainoon. Onnellisuustutkimuksessa korostuukin usein seuraavat näkökulmat: Sosiaaliset suhteet, elämän merkityksellisyys, positiivisten tunteiden, kuten toivon näkökulma sekä hyvinvointipalvelut ja yhteiskunnan toimintakyky ja mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan. Onni ei siis ole pelkästään sisäinen tunne, vaan myös ulkoisten olosuhteiden ja yhteiskunnallisen ympäristön tulosta.


Hyvä juhlayleisö
On suuri ilo seistä täällä tänään ja tuoda tilaisuuteen Nokian kaupungin tervehdys. Onnea on myös puhua aiheesta, joka koskettaa meitä kaikkia.

Tämä vanhustenviikko tarjoaa meille mahdollisuuden pysähtyä miettimään elämämme merkitystä ja sitä, mikä tekee elämästä onnellista.
Sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointialueille, yksi kaupungin tärkeimmistä tehtävistä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Siinä meidän on huomioitava jokaisen ihmis- ja ikäryhmän yhteisiä ja erityisiä tarpeita. Nokian kaupunki on hankkinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Terve Suomi -tiedonkeruun kuntakohtaisen otoksen, jolla saadaan myös ikäryhmittäin tietoa nokialaisten hyvinvoinnista. Ikäihmisistä toissa vuonna noin joka kymmenes koki itsensä yksinäiseksi ja samoin joka kymmenes koki osallisuuden tunteensa heikoksi. Kun kysyttiin oman asuinalueensa olosuhteista, tyytyväisiä oli 80 % vastaajista.


Kaupungilla on laaja-alainen vastuu ja mahdollisuus tehdä työtä terveyden ja hyvinvoinnin eteen. Näkyvimpinä keinoina näihin on mm. kulttuurikokemukset ja liikuntapaikkarakentaminen, mutta hyvinvointia ja terveyttä on ikäihmisten kohdalla tuettu myös pienin teoin: esimerkiksi jakamalla yli 75-vuotiaille ilmaisia kenkiin kiinnitettäviä liukuesteitä.


Osallisuuden kokemuksen kasvattamiseen halutaan panostaa muun muassa osallistuvalla budjetoinnilla, vapaaehtoistyön mallilla sekä vaikkapa asukastilaisuuksina koskien palveluja ja toimintojen -viimeisimpinä esimerkiksi kirjastoverkon tai uimahallin suunnittelua.
Nokian kaupungin viime vuoden Hyvinvointitilinpäätöksestä löytyy myös yksi osuva mittari tähän juhlaviikkoon ja teemaan liittyen. Voitteko arvata, kuinka monta prosenttia 65 vuotta täyttäneistä nokialaisista kokee itsensä onnelliseksi? Vastaus on 51 %. Nokian keskiarvo on hyvinvointialueen keskimääräistä keskiarvoa pikkaisen korkeampi, mutta emme tietenkään voi olla tähän tyytyväisiä vaan meidän täytyy tehdä enemmän.


Hyvä juhlayleisö
Joku on joskus sanonut, että onnellisuus ei ole lopullinen päämäärä, vaan matka, jonka aikana opimme arvostamaan yksittäisiä päiviä ja hetkiä. Kun elämänjana ja aikaperspektiivi kasvaa, omaa itseä iäkkäämpi sukupolvi voi aina olla meille esimerkkinä siitä, kuinka elämän pienet ilot voivat tuoda suuren onnen.
Uskon, että te jos joku tiedätte, että onnellisuuden avain löytyy myös huolenpidosta. Ystävällisyys, yhteisöllisyys ja välittäminen, eli se näkyväksi tekeminen, rakentavat ympärillemme onnea, iloa ja lämpöä ja tässä voimme kaikki tehdä osamme.


Suurkiitos juhlan järjestäjille Nokian Eläkkeensaajat ry:lle ja Nokian vanhusneuvostolle.
Haluan omasta ja Nokian kaupungin puolesta toivottaa teille kaikille erityisen hyvää vanhustenviikkoa ja tätä juhlahetkeä. Onni asuu yhteisöissä, onni asuu meissä, kutsutaan se kylään joka päivä!


Riikka Puntalo, Nokian kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Vapputunnelmia 2025

Vappujuhla vietettiin upeassa aurinkoisessa säässä Pirkkalaistorilla.

Juhlan musiikista vastasivat puhallinyhtye Oktaavi ja Nokian Työväen mieskuoro. Juontajana toimi kaupunginvaltuutettu Raisa Ojala ja tervehdyspuheen piti kansanedustaja Marko Asell. Juhlapuhujana oli kansanedustaja Lauri Lyly.

Maan hallituksen hyytävä ja epäinhimillinen politiikka herätti paljon keskustelua, mutta onneksi vappuilokin löytyi!