Oppivelvollisuusuudistus suomalaisten nuorten hyödyksi – Marko Asell

Sivistysvaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön oppivelvollisuusuudistuksesta. Kyseessä on tärkein koulutuspoliittinen uudistus Suomessa vuosikymmeniin. Uudistuksen tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Samalla nostetaan suomalaisnuorten koulutus- ja osaamistasoa ja kavennetaan oppimiseroja. Uudistus tuo mukanaan myös maksuttomat oppimateriaalit.

Tällä hetkellä 15 prosenttia ei suorita toisen asteen koulutusta, ja pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on alle 45 prosenttia, kun se toisen asteen suorittaneilla on yli 71 prosenttia. Korkeakoulutettujen työllisyysaste on yli 84 prosenttia.

– On selvää, että suomalainen yhteiskunta ei voi jättää 15-16-vuotiaita heitteille. Meillä pitää olla varaa huolehtia jokaisesta nuoresta niin pitkälle, että omat siivet kantavat, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Marko Asell (sd.) painottaa.

 – Sen lisäksi, että oppivelvollisuuden laajentaminen on pitkän aikajänteen työllisyyspolitiikkaa, niin siinä on myös merkittävä tasa-arvonäkökulma maksuttomuuden myötä. Toisen asteen oppikirjat ja tietokoneet eivät ole halpoja, joten sillä on iso merkitys erityisesti pienituloisille perheille, Asell muistuttaa.

– Oppositio on arvostellut, ettei uudistus ratkaise tämänhetkisiä ongelmia, ja että tarvitaan erilaisia räätälöityjä keinoja lasten ja nuorten tukemiseen. Näitä erilaisia keinoja on jo pitkään ollut, mutta tilanne ei ole parantunut. Niitä pitää kuitenkin kehittää myös, ja on selvää, että oppimisen ongelmiin pitää puuttua varhaisessa vaiheessa, Asell toteaa.

Oppivelvollisuusuudistuksen lisäksi Marinin hallitus panostaa koko koulutuspolkuun varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Varhaiskasvatukseen tulee laatu- ja tasa-arvo-ohjelma, kaksivuotisen eskarin kokeilu, ryhmäkokojen pienennys, varhaiskasvatusmaksujen alennus, joka lisää varhaiskasvatuksen suosiota ja lisäksi kolmiportaisen tuen malli, jossa voidaan lapsen oppimisvaikeuksiin ja muihin käytöshäiriöihin ajoissa puuttua. Samankaltainen oikeus oppia -ohjelma käynnistyy myös perusopetuksessa, ja oikeus osata -ohjelma tuo huomattavasti resursseja ammattikoulutukseen.

Lisätietoja:

Marko Asell
050 512 1968

Miksi ihmeessä kukaan haluaa harrastaa kuntapolitiikkaa? – Raisa Hiltunen

Olen ollut kuntapolitiikassa mukana v. 2008 alkaen. Isäni pyysi minua ehdokkaaksi ensimmäisen kerran lukiossa, toisen kerran, kun opiskelin ammattikorkeakoulussa ja kolmannella yrityksellä hän onnistui. Olin 26-vuotias terveydenhoitaja. Päätin lähteä mukaan nuorentamaan ja naisistuttamaan Nokian demareiden ehdokaslistaa. Erittäin suureksi yllätyksekseni pääsin valtuuston ensimmäisellä yrittämällä.

Olen käyttänyt näiden kuluneen 12 vuoden aikana lukemattoman määrän tunteja kokouksiin valmistautumiseen, kokouksissa istumiseen ja järjestötyöhön. Jos olisin käyttänyt sen ajan liikuntaan, olisin huippukunnossa. Mikä saa nuoren ihmisen (me demarit olemme nuoria vielä paljon pidempään kuin virallisissa nuoruusmääritelmissä) ryhtymään tähän? Itselläni syitä on tulevia kuntavaaleja ajatellen kolme. Jotta blogiteksti säilyy sen mittaisena, että sen jaksaa edes teoriassa joku lukea, kirjoitan kustakin syystä oman tekstin.

Halu vaikuttaa

Jos en ole itse päättämässä, joku muu päättää puolestani. Haluan olla mukana kehittämässä Nokian kaupunkia ja tuomassa itselle tärkeitä arvoja päätöksentekoon: tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Minulle tasa-arvo ei ole sitä, että kaikki saavat saman verran samaa asiaa. Tasa-arvo on sitä, että autetaan niitä, jotka apua tarvitsevat, jotta heillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä. Mielessäni on kyllä joskus ollut, miksei minulle riitä vaikuttamiseen se, että äänestän ihmistä, joka jakaa kanssani samankaltaisia arvoja ja ajatuksia. Miksi juuri minun pitää yrittää päästä neljän vuoden välein itse päättämään? Tähän en osaa vastata. Olen hieman kärsimätön ja suoraviivainen tyyppi ja kuntapäättämisen byrokratiaa kuvaa paremmin ehkä hieman rauhallisemmat adjektiivit. Jostain kumman syystä on silti hienoa olla mukana pyörittämässä kunnan hitaahkoja rattaita.

Kuntavaaleissa jokainen ehdokas ja jokainen äänestäjä on tärkeä. Viime vaalit v. 2017 ovat tästä erinomainen esimerkki.

Viime kuntavaaleissa Vihreillä oli Nokialla 71 ehdokasta ja meillä demareilla ainoastaan 38 ehdokasta. Saimme yhteensä 157 ääntä vähemmän kuin Vihreät ja 155 ääntä vähemmän kuin Kokoomus. Jäimme siis kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Huomionarvoista on, että Vihreissä sai 33 ehdokasta alle 20 ääntä (nämä yhteensä 245 ääntä) ja 30 ääntä tai vähemmän sai yhteensä 44 ehdokasta (yhteensä 519 ääntä). Ehdokasasettelu ja ehdokasmäärä on siis olennainen asia vaalien lopputuloksen kannalta. Jokainen ääni on myös merkityksellinen, Vihreiden ja Kokoomuksen ero oli vain 2 ääntä!

Löytyisikö sinulta samanlaista kipinää vaikuttamiseen? Lähde ehdokkaaksi kuntavaaleihin! Valtuustopaikkojen lisäksi muita luottamustoimipaikkoja on kymmenittäin. Vaikuttamaan pääsee, vaikkei valtuuston ovet aukeasikaan.

Raisa Hiltunen

Minkälainen on sinun Nokia? Mitä uutta syntyy kunnassasi? – Johanna Perkiö

Mitä ihminen on valmis tekemään asioiden eteen ja mitä tulisi tehdä, jotta rakentavaa ja kehittävää syntyisi meidän kunnassamme, meidän Nokiassa. Miten saisimme näkymään, että Nokia on meidän kaikkien näköinen? Mitä me olemme valmiita tekemään, jotta muutosta syntyisi?

Asioiden kehittyminen tarvitsee vaikuttajia. Muutos tarvitsee vaikuttajia. Asioiden eteneminen vaatii sinnikkyyttä, tilannekatsausta, budjetointia, vaikeitakin päätöksiä, yhteistyötä ja halua kehittää, jotta tulevaisuus on valoisampi.

On ihmisiä, jotka haluavat antaa kaiken itsestään ja tuoda ajatuksiaan esille, mutta on myös ihmisiä, jotka keskittyvät sisäänpäin pohdiskeluun ja asioiden ajatteluun rauhassa. Ja jotkut meistä tyytyvät ehkä olemaan tyytymättömiä asioihin, joita voisi nostaa esille. Kehitysideat ja muutosehdotukset ovat tärkeitä. Jotta asiat tulevat kuulluksi ja muutoskehotukset ja ajatukset näkyviksi, tarvitaan rohkeutta ja halua vaikuttaa.

Pitäisikö kuitenkin tuoda ajatuksia, kehittämisideoita ja toiveita enemmän esille? Miten haluamme esimerkiksi kehittää kuntaamme?

Meille jokaiselle löytyy varmasti oma intressi esimerkiksi ympäristön tai sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä, kaupungin kehittämisessä rakenteellisesti kuin myös työn ja hyvinvoinnin, koulutuksen sekä kasvatuksen saralta.

Rohkeasti mukaan vaikuttamaan oman kunnan asioihin! Tehdään yhdessä ja rakennetaan tulevaisuutta sekä meidän kaikkien Nokiaa!

Kirjoitukseen liittyvä kuva on vuodelta 2017. Johannan ehdokassivulle pääset tästä.

Nokian uusi yhtenäiskoulu rakennettava puusta – Jonne Nurmi

Nokian uusi yhtenäiskoulu on suunniteltu valmistuvan vuonna 2023. Lukion paikalle rakennettava yhtenäiskoulu yhdistää Kankaantaan ja Nokianvirran koulut. Tässä yhteydessä on mahdollista ottaa askel ekologisempaan rakentamiseen Nokialla.


Esitän kuntalaisaloitteessa, että yhtenäiskoulu rakennetaan puusta. Sillä saadaan osaltaan tehtyä Nokiasta ympäristöystävällisempää kaupunkia, jolla voidaan myös yrittää ehkäistä homeongelmia.


Samalla on mahdollista verrata elinkaaren kustannuksia Myllyhaan, Emäkosken sekä Tredun kampuksen kouluihin, jotka valmistuvat vain vähän ennen yhtenäiskoulua ja ovat näin vertailukelpoisia rakennusten kunnon seuraamisessa. Valtio tukee puurakentamista ja avustusta on syytä hakea hankkeen edistämiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti viime keväänä, että Nokia tavoittelee puurakentamisessa keskitasoa. Tätä tavoitetta tulee edistää tulevalla kaudella.


Rakennusprosessissa edellytetään hyvää valmistelua. Jos valmistelun aikana tulee este rakentaa koulu kokonaan puusta, on puun käyttäminen materiaalina edes osittain oltava suunnitelmissa joka tapauksessa. Rakennuksen turvallisuudesta tulee huolehtia. Liikuntasali ja auditoriotila jätetään osaksi koulurakennusta kuten tähänkin asti on suunniteltu.


Aloitteen pääset allekirjoittamaan Kuntalaisaloite.fi-sivustolla.https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/16864

Kuntavaaliehdokas Jonne Nurmeen voit tutustua tarkkemmin tästä.

Kuntavaaliehdokkaita 2021

Nokian Demarit ovat tänään 22.11.2020 vahvistaneet ensimmäiset kuntavaaliehdokkaat kevään 2021 kuntavaaleihin. Vaalityöryhmälle annettiin valtuudet vahvistaa lisää ehdokkaita joustavasti.

Ensimmäiset ehdokkaat ovat:

Ahti Olavi, teknikko, eläkeläinen
Asell Marko, kansanedustaja
Erkkilä Markku, rengastyöntekijä
Hakala Tanja, palvelusihteeri, sosiaalikasvattaja
Hiltunen Raisa, työterveyshoitaja
Holopainen Reetta, sairaanhoitaja, yhteiskuntatieteiden kandidaatti
Honkaniemi Erja, hyllyttäjä
Honkaniemi Emma, työtön
Kainukangas Jouni, projektisuunnittelija
Kuusisto Tiina, kassanhoitaja
Laakso Mika, varaosamyyjä
Laitinen Arja, hoivajohtaja, sairaanhoitaja
Lehto Roope, yhteisöpedagogi (AMK)
Malmi Anna-Liisa, sairaanhoitaja
Mäkinen Terttu, LuK, käyttökemisti
Nieminen Lasse, eläkeläinen, sähköasentaja
Nurmi Jonne, vuokratyöntekijä
Palander Kirsi-Marja, myyjä, pääluottamusmies
Peltola Henna, oikeustradenomi, sihteeri
Perkiö Johanna, lähihoitaja, ohjaaja
Petäjäniemi Sari, lähihoitaja
Roslöf Jari, PLM/asentaja
Ruoholahti Pentti, puuseppä, eläkeläinen
Sarjanen Tuija, sosionomi AMK
Solala Kristian, myyjä
Valkama Tuula, eläkeläinen

VALTUUSTOALOITE 9.11.2020 – Raija Nurminen

Kotoisa ehtoo-hyvinvointiohjelma, joka perustuu vanhuspalvelulakiin 2012,luo olosuhteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseen sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi Nokian kaupungissa.


1.10.2020 voimaan tulleet laatusuositukset tähdentävät ikäystävällistä yhteiskuntaa.


Nokian kaupungin palvelurakenteessa on vaihtoehtoja ikäihmisen asumiseen liittyen. Meiltä puuttuu kuitenkin palvelumuoto, joka mahdollistaa ikääntyneen pariskunnan yhdessä asumisen elämän loppuun asti samassa paikassa sisältäen kaiken hoivan ja huolenpidon. Useimmiten pariskunnan palvelutarve ei kulje samaa matkaa. Toiselle osapuolelle tulee ennen pitkää raskaaksi huolehtia puolisosta. Tähän tarpeeseen ei kotihoito pysty vastaamaan koska avohoidossa ei ole ympärivuorokautista palvelua. Omaishoito liioin ei riitä eikä kotisairaalaa voi laajentaa tällaiseen palveluun. Sitä tarvitaan paikkaamaan vähentyneitä vuodeosastopaikkoja.


Valtuutetun aloiteoikeutta käyttäen esitän, että Nokian kaupunki selvittää miten ikääntyneen pariskunnan yhdessä asuminen voidaan mahdollistaa vaikka vain toinen tarvitsee ympärivuorokautisia hoiva-ja huolenpitotoimenpiteitä.

Pitäisikö kohtuuttomia sähkönsiirtomaksuja korvata kuluttajille? – Marko Asell

Kansanedustaja Marko Asell (sd.) on esittänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen kohtuuttomien sähkönsiirtomaksujen korvaamisesta kuluttajille. Ylen tuore selvitys on paljastanut, että valvontamallin muutos on johtanut ennennäkemättömään harppaukseen verkkoyhtiöiden luvassa kerätä rahaa asiakkailta.

– On selvää, että siirtohintojen korotukset ovat olleet kuluttajille kohtuuttomia. Sähkön siirtomaksuista onkin valitettu jatkuvasti näiden vuosien aikana Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Asia on selvitettävä perinpohjaisesti ja jatkossa varmistettava, että nämä luonnolliset monopolit eivät pääse rahastamaan kuluttajia, Asell painottaa.

Yhtiöiden sallittu liikevaihto nousi Ylen selvityksen mukaan keskimäärin 38 prosenttia vuodenvaihteessa 2015–2016. Verkkoyhtiöt saivat siis tehdä halutessaan yhteensä 330 miljoonan euron tasokorotuksen hintoihin vuodesta 2016 alkaen. Seuraavina vuosina tuottoprosentti alkoi pienentyä korkojen laskun vuoksi. Tästä huolimatta verkkoyhtiöille syntyi uutta korotusvaraa hintoihin kolmessa vuodessa yhteensä yli 900 miljoonaa euroa. Verkkoinvestoinnit aiheuttivat kuitenkin siirtomaksuihin keskimäärin vain vajaan neljän prosentin vuotuisen korotustarpeen ja -mahdollisuuden vuosina 2016–2018.

Ylen selvityksen jälkeen julkisuudessa on keskusteltu siitä, voiko korkeista sähkömaksuista saada rahaa takaisin?

– Sähkönsiirtohintojen huima nousu viime vuosina on nostanut asumisen jo muutenkin korkeita kuluja kohtuuttomasti. Erityisen kummallisena on koettu suurien sähköverkkojen myynti kansainvälisille sijoitusyhtiöille, jotka tahkoavat näistä voittoja, ja erilaisilla järjestelyillä välttävät vielä verojen maksut Suomeen, Asell kertoo.

Sähköverkot, kuten tie- ja rataverkosto sekä vesihuolto, ovat kaikki osa valtion kriittistä infrastruktuuria, jotka ovat luonnollisen monopolin asemassa ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeisiä kaikissa tilanteissa. Siksipä näiden pitäisi olla suomalaisessa omistuksessa ja omistajanakin isolta osin valtion. Sähköverkojen myynti on mahdollistanut sen, että kirjaus niiden strategisesta merkityksestä on poistettu omistajien intresseistä. Sähkönjakelun häiriöttömyys ja toimivuus poikkeusolosuhteissa lakkasi olemasta siis valtion strateginen tarve.

Taksisääntelyn korjaussarja – Marko Asell

Edellisellä hallituskaudella tehty taksiuudistus on vaatinut korjaussarjan. Nyt se on saatu valmiiksi ja hallitus esittää monia muutoksia.  Tavoitteena on parantaa taksitoiminnan luotettavuutta ja palvelun laatua korjaten havaittuja epäkohtia, jotka liittyvät erityisesti turvallisuuteen, harmaan talouden torjuntaan, hinnoittelun läpinäkyvyyteen sekä taksien saatavuuteen.
Taksisääntelyn korjaussarjan tarkoitus on luottamuksen palauttaminen niin asiakkaiden kuin taksitoimijoiden keskuudessa. Taksit ovat monelle tärkeä liikkumismuoto, joten palvelua koskevasta epävarmuudesta tulisi päästä eroon.
Ehdotettujen muutosten on suunniteltu pääsääntöisesti tulevan voimaan vuoden 2021 alussa.

Marko Asell, kansanedustaja

Budjettinostoja – Marko Asell

Sanna Marinin hallituksen sotebudjetti on ilmeisen hyvä, koska oppositiolta ei löytynyt siihen juuri muuta sanomista kuin maski, maski ja maski. Isoja asioita kuitenkin tapahtuu sillä sektorilla. Sitova hoitajamitoitus (0,7) tulee asteittain voimaan ja se tulee osaltaan parantamaan vanhustenhoidon tilannetta. Lisäksi lähes miljoonan ihmisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksut alenevat, kun esim. hoitajien pakeille tulee pääsemään maksutta ja alaikäisiltä poliklinikkamaksut loppuvat. Maksukaton piiriin nousee mm. hammashoidon toimenpiteet ja terapia. Soteuudistuksesta hallituspuolueet pääsivät sopuun ja eduskuntakäsittely siitä alkaa.

Sivistyspuolella panostetaan koulutukseen kaikilla tasoilla. Varhaiskasvatusmaksut alenevat, laatu ja tasa-arvo-ohjelman myötä sovelletaan kolmiportaisen tuen mallia ja pilotoidaan kaksivuotista eskaria. Näillä on tavoitteena vastata ajoissa mm. oppimiseen liittyvissä ongelmissa.  Panostuksia tulee myös ammattikoulutuksen lähiopetukseen sekä työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, se helpottaa ikääntyneiden työllistymistä. Kansalaisjärjestöt ovat erittäin riippuvaisia Veikkauksen tuloista, liikunta ja urheilu jopa 98 prosenttisesti. Veikkauksen tulojen raju pudotus kompensoidaan ensi vuodelle täysimääräisesti. Tulevaisuus on kuitenkin Veikkauksen tulojen suhteen epävarmaa. Sen takia pitää perusteellisesti punnita se, onko nykyinen järjestelmä päivittämisen vai kunnollisen mylläyksen tarpeessa. Hankala rasti mielestäni.

Liikennepuolella on ennätyksellinen määrä liikennehankkeita menossa. Nokialle yksi merkityksellinen on alkukeväästä ministeri Harakalle kaupungintalolla lobbaamamme asemanseudun kehittämis- ja resursointitarpeet, sekä valtion sitoutuminen lähijunapilotin jatkamiseen MAL-sopimuksessa. Työmme ei mennyt hukkaan, kiitos tästä kaupunginjohtajallemme ja muille asiaa edistäneille.

Korona-aikana olemme olleet vaikeassa tilanteessa. Valtio on ottanut isoimmat iskut vastaan turvaten kuntien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen toimintakyvyn ja samalla turvaten kansalaisten terveyden mahdollisimman hyvin. Se on tullut maksamaan ja valtio velkaantuu rajusti, vaikka kansainvälisesti vertaillen on mennyt hyvin. Talousasiantuntijoiden mukaan nyt on elvytettävä ja päästävä koronasta eroon. Rajoitustoimet ovat ikäviä, mutta välttämättömiä. Parasta talous- ja terveyspolitiikkaa on pitää tauti hallinnassa. Mutta kuten presidentti Niinistö totesi, kyllä tästä selvitään.

Marko Asell, kansanedustaja

Yhdenvertaisuus vammaisen näkökulmasta – Tanja Hakala

Päädyin tähän aiheeseen, kun olen viimekuukausien aikana päässyt selittämään mitä on yhdenvertaisuus, syrjintä ja kohtuulliset mukautukset.
Yhdenvertaisuus ei tarkoita, että kaikkia kaikissa tilanteissa ja kaikissa olosuhteissa kohdellaan täsmälleen samoin. Yhdenvertaisuusvaadetta ei poista se, että suurin osa pääsee, pystyy tai kykenee.
Yhdenvertaisuutta on se, että vammainen saa enemmän aikaa selvitäkseen tehtävästä. Lukihäiriöiselle luetaan tentin kysymykset. Liikuntaesteiselle on rampit. Lyhytkasvuisille korokkeet istuimille, että he näkevät tai madalletut huonekalut. Näkövammaisille värikontrastit ja tehokas valaistus. Kuulomammaisille induktiosilmukat jne.

Yhdenvartaisuuslaki määrittää asiaa näin:

15 §
Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi
Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.
Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi 1 momentissa tarkoitetun toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki.            
Työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan taikka työ- tai virkasuhteessa.

Yhdenvertaisuuslaki sitoo sekä julkista että yksityistä toimijaa. Se ihan oikeutetusti huomioi toimijan koon sekä taloudellisen aseman. On selvää, että pientä paikallista putiikkia ei voi velvoittaa yhtä isoihin taloudellisiin satsauksiin kuin valtakunnallista toimijaa tai kuntaa.
Toisaalta pienet toimijat ovat usein todella notkeita pieniin joustoihin. Tätä samaa ei voi sanoa isommista toimijoista. Heille muutaman minuutin jousto puoleen tai toiseen voi nousta kynnyskysymykseksi. Toki voi olla kyse siitäkin, ettei vieläkään ymmärretä mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa lain näkökulmasta.
Yhdenvertaisuus on sellaista millä saadaan aikaan konkreettinen hyvä vaikutus. Hyvä käytäntö lähtee liikkeelle halusta muuttaa ja kehittää omaa toimintaa. Yhdenvertaisuus ja sen edistäminen lähtee meidän jokaisen asenteesta. Siitä haluammeko oikeasti mahdollistaa. Mahdollistammeko kaikille osallisuuden.