Hallituksen viime viikolla julkistama budjettiesitys nojaa vahvan elvyttämisen kautta kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen sekä maksuttoman toiseen asteen eteneminen edistävät työllisyyttä ja ovat iso kädenojennus monelle perheelle. Kuntien tukeminen sekä hoitovelan purkaminen ovat myös tärkeitä asioita. Kaikista toimista huolimatta olennaisin asia työllisyyden nostamiseksi on koronakriisin hoitaminen ja kysynnän vahvistuminen.
Hallituksen esittämää työttömyysturvan päivittämistä on verrattu Sipilän hallituksen ns. aktiivimalli 2:seen. Samoista piirteistä huolimatta erot ovat huomattavat, jotka tulevat karenssien kevenemisestä sekä TE-toimistoihin palkattavan henkilökunnan huomattavassa määrässä, jotta työnhakijaa voidaan tukea jatkossa paremmin sopivan työn löytämiseksi. Eläkeputken kohtalo ja ikääntyneiden työllisyyden parantaminen siirtyvät työmarkkinajärjestöille, jotka keväällä näyttivät pystyvänsä tuloksiin yhdessä.
Ilmastotoimissa otetaan harppaus eteenpäin, kun turpeen energiakäytön vähenemisen varmistamiseksi luodaan oma mekanismi sekä teollisuuden sähköistymistä tuetaan laskemalla sähkövero EU:n minimitasolle.
Valtio ottaa velkaa nyt ison määrän, mutta kun on selvää sen johtuvan suurelta osin koronasta johtuvien kustannusten hoitamisesta sekä yritysten ja kuntien tukemisesta, sopiikin kysyä mikä muu vaihtoehto olisi parempi? Ihmisten hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen ovat kestävin tie parempaa tulevaisuutta tehtäessä.
