Skip to content

Yhdenvertaisuus vammaisen näkökulmasta – Tanja Hakala

Päädyin tähän aiheeseen, kun olen viimekuukausien aikana päässyt selittämään mitä on yhdenvertaisuus, syrjintä ja kohtuulliset mukautukset.
Yhdenvertaisuus ei tarkoita, että kaikkia kaikissa tilanteissa ja kaikissa olosuhteissa kohdellaan täsmälleen samoin. Yhdenvertaisuusvaadetta ei poista se, että suurin osa pääsee, pystyy tai kykenee.
Yhdenvertaisuutta on se, että vammainen saa enemmän aikaa selvitäkseen tehtävästä. Lukihäiriöiselle luetaan tentin kysymykset. Liikuntaesteiselle on rampit. Lyhytkasvuisille korokkeet istuimille, että he näkevät tai madalletut huonekalut. Näkövammaisille värikontrastit ja tehokas valaistus. Kuulomammaisille induktiosilmukat jne.

Yhdenvartaisuuslaki määrittää asiaa näin:

15 §
Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi
Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.
Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi 1 momentissa tarkoitetun toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki.            
Työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan taikka työ- tai virkasuhteessa.

Yhdenvertaisuuslaki sitoo sekä julkista että yksityistä toimijaa. Se ihan oikeutetusti huomioi toimijan koon sekä taloudellisen aseman. On selvää, että pientä paikallista putiikkia ei voi velvoittaa yhtä isoihin taloudellisiin satsauksiin kuin valtakunnallista toimijaa tai kuntaa.
Toisaalta pienet toimijat ovat usein todella notkeita pieniin joustoihin. Tätä samaa ei voi sanoa isommista toimijoista. Heille muutaman minuutin jousto puoleen tai toiseen voi nousta kynnyskysymykseksi. Toki voi olla kyse siitäkin, ettei vieläkään ymmärretä mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa lain näkökulmasta.
Yhdenvertaisuus on sellaista millä saadaan aikaan konkreettinen hyvä vaikutus. Hyvä käytäntö lähtee liikkeelle halusta muuttaa ja kehittää omaa toimintaa. Yhdenvertaisuus ja sen edistäminen lähtee meidän jokaisen asenteesta. Siitä haluammeko oikeasti mahdollistaa. Mahdollistammeko kaikille osallisuuden.