Kansanedustaja Marko Asell (sd.) on esittänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen kohtuuttomien sähkönsiirtomaksujen korvaamisesta kuluttajille. Ylen tuore selvitys on paljastanut, että valvontamallin muutos on johtanut ennennäkemättömään harppaukseen verkkoyhtiöiden luvassa kerätä rahaa asiakkailta.
– On selvää, että siirtohintojen korotukset ovat olleet kuluttajille kohtuuttomia. Sähkön siirtomaksuista onkin valitettu jatkuvasti näiden vuosien aikana Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Asia on selvitettävä perinpohjaisesti ja jatkossa varmistettava, että nämä luonnolliset monopolit eivät pääse rahastamaan kuluttajia, Asell painottaa.
Yhtiöiden sallittu liikevaihto nousi Ylen selvityksen mukaan keskimäärin 38 prosenttia vuodenvaihteessa 2015–2016. Verkkoyhtiöt saivat siis tehdä halutessaan yhteensä 330 miljoonan euron tasokorotuksen hintoihin vuodesta 2016 alkaen. Seuraavina vuosina tuottoprosentti alkoi pienentyä korkojen laskun vuoksi. Tästä huolimatta verkkoyhtiöille syntyi uutta korotusvaraa hintoihin kolmessa vuodessa yhteensä yli 900 miljoonaa euroa. Verkkoinvestoinnit aiheuttivat kuitenkin siirtomaksuihin keskimäärin vain vajaan neljän prosentin vuotuisen korotustarpeen ja -mahdollisuuden vuosina 2016–2018.
Ylen selvityksen jälkeen julkisuudessa on keskusteltu siitä, voiko korkeista sähkömaksuista saada rahaa takaisin?
– Sähkönsiirtohintojen huima nousu viime vuosina on nostanut asumisen jo muutenkin korkeita kuluja kohtuuttomasti. Erityisen kummallisena on koettu suurien sähköverkkojen myynti kansainvälisille sijoitusyhtiöille, jotka tahkoavat näistä voittoja, ja erilaisilla järjestelyillä välttävät vielä verojen maksut Suomeen, Asell kertoo.
Sähköverkot, kuten tie- ja rataverkosto sekä vesihuolto, ovat kaikki osa valtion kriittistä infrastruktuuria, jotka ovat luonnollisen monopolin asemassa ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeisiä kaikissa tilanteissa. Siksipä näiden pitäisi olla suomalaisessa omistuksessa ja omistajanakin isolta osin valtion. Sähköverkojen myynti on mahdollistanut sen, että kirjaus niiden strategisesta merkityksestä on poistettu omistajien intresseistä. Sähkönjakelun häiriöttömyys ja toimivuus poikkeusolosuhteissa lakkasi olemasta siis valtion strateginen tarve.