Tulevilla hyvinvointialueen valtuutetuilla on edessään tärkeä ja vastuullinen tehtävä valmistellessaan suuntaviivat siitä, minkälaisia ja miten tuotettuja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluita jatkossa tarjotaan. Pirkanmaa on hyvinvointialueena laaja, joten erityisen merkityksellistä on turvata palveluiden saatavuuden lisäksi niiden saavutettavuus kohtuullisessa ajassa. 

Kuntarajojen poistumisen myötä avautuu uusi mahdollisuus tarjota esimerkiksi liikkuvia, kotiin tai lähelle kotia tarjottavia palveluita laajemmin, eikä jokaisen kunnan tarvitse tuottaa palvelua itse. Myös sähköisiä palveluita kehittämällä voidaan helpottaa hoitoon pääsyä. Luonnollisesti tulee muistaa sähköisten palveluiden olevan yksi vaihtoehto, ei keino poistaa lähipalveluita. Kaikilla ole halua tai mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluita itsenäisesti.

Laadukkaiden palveluiden kehittämisessä on huomioitava palveluiden käyttäjän lisäksi niitä tuottava henkilöstö. Sosiaali-, terveys ja pelastustoimen palvelut ovat palveluita ihmiseltä ihmiselle, joten tarvitsemme motivoitunutta, osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa tuottaaksemme laadukkaita palveluita. Hyvinvointialueella tuleekin kiinnittää huomioita henkilöstön työolojen parantamiseen ja osallistavaan johtamiseen. 

Hyvinvointi on arvokkainta mitä meillä on ja näissä vaaleissa otetaan hyvinvoinnin seuraava askel. Kokonaisuus rakentuu meidän jokaisen avulla ja yhdessä tehden. Ennakkoäänestys alkaa huomenna ja varsinainen vaalipäivä on 23.1. Käytetään mahdollisuuttamme vaikuttaa ja käydään äänestämässä! 

Olemme kaikki täysin uudenlaisen hallinnollisen tason äärellä, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa tulevana vuonna. Pirkanmaan hyvinvointialueen lakisääteisenä vastuuna on sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen meille, hyvinvointialueen asukkaille. Jotta uudistuksen lupaamat laadukkaat ja yhdenvertaiset sote-palvelut ovat mahdollisia, tulee Pirkanmaan hyvinvointialueella työskennellä hyvinvoivaa ja ammattitaitoista henkilöstöä. Koska olen itse terveydenhuollon ammattilainen, kohdistan katseeni tässä tekstissä erityisesti hoitohenkilökuntaan. Tekstissä esiintuodut näkökulmat kuitenkin pätevät kaikkiin hyvinvointialueella toimiviin henkilöstöryhmiin.

Laadukkaiden palveluiden takaaminen edellyttää riittävää, hyvinvoivaa ja osaavaa henkilökuntaa. Tämä vaatii aiempaa voimakkaampaa resurssien uudelleenkohdistamista ja innovatiivista ajattelua näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Olemme olleet jo vuosia tilanteessa, jossa väestömme ikääntyy kovaa vauhtia ja samalla sote-alalla tarvitaan entistä enemmän ammattitaitoista henkilöstöä. Yhä useampi alalla työskentelevä kuitenkin harkitsee alan vaihtoa. Kuinka siis voimme varmistaa, että hoitotyön laatu turvataan ja henkilöstön hyvinvointiin panostetaan?

Laadukas johtaminen henkilöstön hyvinvoinnin pohjana

Ensimmäisenä merkittävänä henkilöstön hyvinvointia edistävänä tekijänä nostan laadukkaan johtamisen. On olennaista, että strategisen suunnittelun keskiöön nousee henkilöstön hyvinvointi. Strategialla tarkoitetaan pitkän aikavälin suunnitelmaa, jolla hyvinvointialue pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suorituskykyään. On siis sanomattakin selvää, kuinka olennaisessa roolissa henkilöstön hyvinvointi strategisessa suunnittelussa on.

Lisäksi laadukkaaseen johtamiseen kuuluu johtoportaan ammattitaidon ylläpitäminen säännöllisillä koulutuksilla, yhdenvertainen työntekijöiden kohtelu sekä erilaisiin ongelmakohtiin puuttuminen. Erityisesti ongelmakohtiin puuttumisessa haluan nostaa työpaikkahäirinnän nollatoleranssin.

Laadukkaaseen johtamiseen kuuluu olennaisesti myös jatkuva vuorovaikutus koko henkilöstön kanssa. Tämä korostuu hyvinvointialueen alkutaipaleella, jolloin jatkuva eri tasojen kuunteleminen ja vuorovaikutteinen kohtaaminen tulee ottaa henkilöstön hyvinvoinnin ja koko hyvinvointialueen toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi.

Uralla etenemisen mahdollisuudet ja työelämän joustot

Henkilöstön hyvinvointiin liittyy johtamisen lisäksi myös mahdollisuus uralla kehittymiseen sekä töiden joustavaan järjestelyyn. On tärkeää, että jokainen työntekijä voi ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan esimerkiksi lisäkoulutusten avulla. Työnantajan tulee tarjota tähän laajat mahdollisuudet. Tarvitsemme koulutusten lisäksi uudenlaisia uralla etenemismahdollisuuksia hoitohenkilökunnalle, jotta ala lisäisi pitovoimaansa. Esihenkilöiden ja ylemmän johdon kehitysmyönteinen ja tukea antava rooli on tässäkin avainasemassa.

Työssä jaksamista ja hyvinvointia lisää myös töiden joustavuus. Jokaisella työntekijällä tulee olla vaihtoehtoja oman elämäntilanteensa mukaiseen työaika- ja työtehtäväjärjestelyyn. Työelämän joustojen monipuolisten mahdollisuuksien lisäksi työpaikoilla tulee olla joustoihin myönteisesti suhtautuva avoin ilmapiiri.

Palkkatason nostaminen

Palkkataso on yksi sote-alan puhutuimmista aiheista ja nyt erityisen ajankohtainen. Itse olin urani alussa oleva sairaanhoitaja, kun edellisen kerran, 15 vuotta sitten Tehy:n sairaanhoitajat menivät lakkoon palkkauksen vuoksi. Silloisesta lakosta huolimatta hoitoalan palkat ovat edelleen työn vastuuseen ja kuormittavuuteen verrattuna kohtuuttoman alhaalla. Tämä ajaa ammattilaisia pois alalta ja samalla se syö alan houkuttelevuutta. Palkkojen tulee olla tasolla, joka lisää työhyvinvointia sekä hoitoalan pito- ja vetovoimaa. Tämä vaatii pitkän ajan suunnitelman siitä, millä keinoilla henkilöstön palkkoja nostetaan tehokkaasti ja pysyvästi.

(Työ)hyvinvoinnin edistämisen kokonaisvaltaisuus

Tässä tekstissä olen tuonut ilmi niitä seikkoja, joita pidän tärkeänä henkilöstön työhyvinvoinnin turvaamisessa. Kuitenkin tulee muistaa, että työhyvinvoinnin pohja muodostetaan vapaa-ajalla. Työnantajan tuleekin yllä olevien seikkojen lisäksi pohtia, kuinka voidaan luoda hyvinvointia edistäviä mahdollisuuksia myös henkilöstön vapaa-ajalle. Tällaisia mahdollisuuksia on erilaiset etuudet, kuten kulttuuri- ja liikuntasetelit. Olisi kuitenkin aika pohtia myös uudenlaisia innovaatioita, joiden avulla työnantaja voisi panostaa henkilöstön hyvinvointiin. Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstölle tulee tarjota tämänkaltaisia etuuksia ja uudenlaisia ratkaisuja, jotta hyvinvointi vapaa-ajalla mahdollistaisi hyvinvoinnin myös työelämässä.

Reetta Holopainen

Sairaanhoitaja (AMK), yhteiskuntatieteiden kandidaatti (Tampereen yliopisto)
SDP Nokia valtuustoryhmän jäsen
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen
Nokian työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen
Nokian työväenyhdistyksen viestintävastaava

Seuraa minua sosiaalisessa mediassa:
Facebook: Reetta Holopainen SDP
Instagram: reetta_holopainen

Ensimmäisissä aluevaaleissa tammikuussa valitaan edustajat päättämään monista ihmisille tärkeistä palveluista. Aivan ensimmäisiä tehtäviä tulevilla valtuutetuilla tulee olemaan poliittisen- ja virkajohdon hallintomalleista päättäminen. Ensin päätetään siis päätöksenteon- ja johtamisenmallit ja vasta sitten pureudutaan itse hyvinvointialueen järjestämiin palveluihin. Ei ole mitenkään yhdentekevää, miten hyvinvointialuetta johdetaan. Valittu malli antaa ensimmäiset viitteet siitä onko alueella todellinen tahtotila uudistua ja ottaa valtava haaste palveluiden parantamiseksi vastaan. Uudistukset ovat mahdollisuuksia kehittymiseen, jos ne käytetään oikein. Liian usein kuitenkin mahdollisuus jätetään käyttämättä ja tehdään näennäisiä uudistuksia, jotka todellisuudessa vain heikentävät ihmisten saamia palveluita entisestään kuormittamalla hallintoa esim. täysin turhalla byrokratialla. Organisaatioilla on tapana keksiä itselleen täysin toisarvoisia tehtäviä ja prosesseja. 

Hyvinvointialueen tulee mielestäni luoda kevyt, ketterä ja nykyaikainen poliittinen hallinto. Sen tulee perustua valtuutettujen hyvään työskentelyyn virkakunnan kanssa, sekä yli puoluerajojen tapahtuvaan yhteistyöhön. Päätöksenteon tulee olla avointa, asukkaita kuulevaa ja osallistavaa. Päätöksenteon tulee pysyä strategisella tasolla, asiantuntijoille ja ammattilaisille luodaan parhaat mahdolliset olosuhteet palvella alueen asukkaita tehokkaasti. Kunnallisesta päätöksenteosta tutut mallit eivät sellaisenaan kaikilta osin sovellu siirrettäväksi hyvinvointialueelle. Ihmettelenkin suuresti, että osa puolueista ja ehdokkaista haluaa luoda sellaista poliittista vanhakantaista kulttuuria, joka ei ole enää tarkoituksenmukaista, eikä tarpeellista. Enää ei tarvita poliittisia lautakuntia, riittää aivan hyvin vain vahva valtuusto, joka aidosti päättää strategiasta, siitä miten vastataan tulevaisuudessa eteen tuleviin haasteisiin järjestää laadukkaasti ihmisille heidän tarvitsemansa palvelut. 

Aluevaltuusto päättää ensitöikseen myös ylätason organisaatiorakenteesta. Vaikka hyvinvointialueella on suuri budjetti, ei ole syytä luoda suurta hallinto-organisaatiota. Kourallinen ylempiä johtajia riittää, heillä pitää olla riittävästi valtaa, mutta myös vastuuta palveluiden järjestämisestä. Ylimpien tulosvastuullisien johtajien tulee olla luottamushenkilöiden valitsemia ja myös tarvittaessa erottamia. Työntekijöitä tulee kuulla entistä paremmin palveluiden organisoinnissa ja jokapäiväisen työn kehittämisessä. Väitän, että tehokas ja jäseniään osallistava organisaatio näkyy niin henkilökunnan työviihtyvyytenä kuin asiakastyytyväisyytenäkin.

Tartutaan yhdessä haasteeseen ja luodaan Pirkanmaalle Suomen paras hyvinvointialue, joka palvelee alueen asukkaita uudella tehokkaalla ja modernilla tavalla.

Roope Lehto

Hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän vpj
Maakuntahallituksen puheenjohtaja
Pirkanmaan sdp:n puheenjohtaja
Aluevaaliehdokas (sdp)

Aluevaltuustossa tehdään todeksi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tavoitteita. Näitä tavoitteita ovat muiden muassa yhdenvertaisten ja laadukkaiden palveluiden turvaaminen hyvinvointialueella asuville sekä palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen.

Sote-uudistuksessa on puhuttu paljon yksityisen sote-sektorin roolista osana julkisten palveluiden tuottamista. Kaikkineen Suomessa yksityiset toimijat, yritykset ja järjestöt ovat tuottaneet palveluista noin 17 %. Eli palvelut ovat olleet ja ovat edelleen hyvin vahvasti julkisten toimijoiden kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden tuottamia. Tuo 17 % on keskiarvo kaikista palveluista ja mm. sosiaalipalveluissa yksityisten toimijoiden osuus on suurempi. Tuossa 17 %:ssa ei ole mukana esimerkiksi työterveyshuolto, vaan kaikki on yksityisten toimijoiden tuottamaa julkista palvelua.

Yksityisiä toimijoita, yrityksiä ja järjestöjä tarvitaan jatkossakin, jotta sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita on realistista saavuttaa. Monituottajuus, jossa yritykset ja järjestöt voivat toimia yhdessä julkisen palveluntarjoajan kanssa, on nykyinen toimintamalli ja sen tulee olla sitä myös hyvinvointialueilla.

Järjestöjen rooli on jatkossakin iso ja järjestöt tarjoavat sellaista vertaistukea ja erityisosaamista, mitä ei ole mistään muualta saatavilla. Järjestöjä tulee siis edelleen hyödyntää ja korvaamaton asiantuntija- apu, vapaaehtoistyö ja vertaistuki tulee tunnistaa. Järjestöjen toteuttama vapaaehtoistyö on merkittävä lisäresurssi sote-järjestelmään. Vapaaehtoistyön tuottama apu tavoittaa myös muiden tukiverkkojen ulkopuolelle jääneet asiakkaat ja potilaat.

Järjestöjen työ on vaikuttavaa sekä hyvinvointialueella sote-toimijoina että kunnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimissa ja tehtävissä. Tätä yhteistä työtä tukemaan tulee hyvinvointialueilla ja kunnissa nimetä järjestöyhteistyön vastuuhenkilö. Hyvinvointialueen pitää ohjata asukkaita järjestöjen toiminnan pariin, myöntää avustuksia järjestöille sekä edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia. Järjestöjen rahoitus on turvattava.

Arja Laitinen

Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa jo viikon päästä. Hyvinvointialue tulee olemaan paitsi sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen ylläpitäjä ja kehittäjä, myös merkittävä tekijä työllisyyden kehityksessä. Mielenterveysongelmat, päihderiippuvuus ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä näistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat merkittäviä asioita niin inhimillisesti kuin julkisen talouden kannalta.

Hyvinvointialueen tulee tehdä yhteistyötä kuntien kanssa ja luoda niille kannustimet ennaltaehkäisevien palveluiden laadukkaaseen toteuttamiseen. Yhteistyö koulujen kanssa tulee olemaan tärkeässä roolissa oppilas- ja opiskeluhuollon toteuttamisessa. Lisäksi nuorisovaltuustojen sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen asiantuntijuuden hyödyntäminen on osa toimivaa kokonaisuutta.

Pirkanmaan hyvinvointialueen tulee osoittaa olevansa vastuullinen työnantaja. Epävarmuudet koronalisien maksamisessa tai julkisen ja yksityisen väliset rekrytointikiellot eivät kuulu hyvään työnantajakulttuuriin. Sen pitää edistää avointa työilmapiiriä ja mahdollistaa palautteen antaminen ilman pelkoa seuraamuksista.

Pidän tärkeänä, että työmarkkinapöydissä saataisiin päätettyä pitkäkestoisesta palkkaus- ja työhyvinvointiohjelmasta, jolla varmistetaan nykyisten ja tulevien ammattilaisten pysyminen alalla.

Vastuullinen työnantaja huomioi päätöksenteossa myös vaikutukset ympäristöön. Tulevia tilaratkaisuja tehtäessä onkin pidettävä esillä mahdollisuutta puurakentamisen hyödyntämiseen.

Jonne Nurmi