Tämän on tarkoitus olla kiihkoton kirjoitus, ja oma pohdintani yksityisautoilun tulevaisuudesta, fossiilista polttoaineista, tekniikasta ja ympäristöarviosta, sekä vähän sosiaalisesta mediasta.

Fossiilisten, perinteisten polttoaineiden tulevaisuudesta käydään parhaillaan kovaa keskustelua. Keskustelua käydään paitsi valtioiden johdossa, ja erilaisissa konklaaveissa, niin myös kaikkitietävässä somessa, joka on pullollaan eri alojen asiantuntijoita, joilla tuntuisi olevan jemmassa helppo patenttiratkaisu jokaiseen maailman ongelmaan, tai ainakin jokaiseen suomalaisia koskevaan ongelmaan, jos joku vain ymmärtäisi heidän somehuutoaan kuunnella.

Yksityisautoilu on tällä hetkellä sellainen aihe, joka jakaa mielipiteet hyvinkin jyrkästi puolesta/vastaan.

Toisella puolella on yleensä erilaiset ympäristöarvot, ja toisella puolella halu, sekä aito tarve yksityisautoilulle. Aihe on sellainen, että se menee herkästi tunteisiin, ja asioita tahdotaankin kärjistää puolin ja toisin. Hyvin harvoin lukee kiihkotonta kirjoitusta aiheesta, oli se sitten puolesta tai vastaan, tai jotain siltä väliltä. Asiat kärjistyvät usein varsinkin sosiaalisessa mediassa, jossa jokaisen on helppo olla asiantuntija, ja öyhöttää asiasta kuin asiasta, ja jakaa (omasta mielestään) täysin faktoihin perustuvaa tietoa, ja haukkua tyhmäksi kaikki itselleen tuntemattomat ihmiset, jotka ajattelevat asiasta eri tavalla. Eli ovat aivan väärässä, oli se sitten puolesta tai vastaan.

Minun mielestäni aito fakta on se, että maailmassa ei tulla koskaan luopumaan yksityisautoilusta. Pelkkä ajatuskin on mielestäni naiivi. Se vaan on valtaosalle ihmisistä täysin mahdotonta kulkea töihin, kauppaan, lääkäriin jne. julkisilla. Puhumattakaan että polkupyörällä tai kävellen. Yhtä selvää on silti mielestäni se, että jotain pitää tehdä, jotta ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä, ja saastuminen saadaan aisoihin. Pidän sitä erittäin tärkeänä. Tosin tämänkin asian tarpeellisuuden kiistää, ja koko ongelman olemassaolon jopa tyystin kieltää moni ”asiantuntija” varsinkin siellä sosiaalisessa mediassa. Faktaa on silti myös se, että Suomi ei ilmastonmuutosta yksin pysäytä, vaikka kaikki liikenne Suomen teillä loppuisi huomenna, heti sen jälkeen, kun kaikki nostetut turpeet on työnnetty takaisin suohon. Tosin jonkun täytyy olla edelläkävijä, ja kehittää osaamista ja tekniikkaa, jolla ongelma ratkeaa. Eikös suomalaisia johdettu esimerkillä? Eli suomalaiset johtaa esimerkillä? Puolesta, vai vastaan

Itse uskon että totuus on tässäkin kompromissi, ja yksityisen liikkumisen tulevaisuus on jossain nykymuodon, ja polttomoottoreiden täyskiellon välillä. Yksinkertaistettuna kyse on kuitenkin ”vain” kulkuneuvon käyttövoimasta. Polttomoottorihan on ihmisen historiassa verrattain uusi keksintö, ja vasta kehityskaarensa alkuvaiheessa, ja kehitysvauhti on todella hurjaa. Kun teollistuminen alkoi, ja ensimmäisiä ottomoottoreita automobiileihin suunniteltiin ja valmistettiin, ei ollut olemassa juurikaan muunlaista tehokasta ja toimivaa polttoainetta, kuin erilaiset öljyjalosteet. Toki on ollut hiilillä lämmitettäviä höyrymoottoreita ja häkäpönttöautoja, mutta jos asiaa miettii ”aikuisten oikeasti” niin eipä vaan ollut, koska aikaisemmin ei nähty tarvetta moista kehittää. Eikä varmaan ollut osaamistakaan. Ei ollut tarvetta olla minkään puolesta tai vastaan.

Nykyään erilaiset biopohjaiset diesel- ja kaasu polttoaineet ovat jo arkipäivää, ja erilaisten ekologisten polttoaineiden kehittelyyn investoidaan miljardeja.

Uskonkin että nykyisen kaltaiset bensa- ja diesel käyttöiset moottorit hiljakseen hiipuvat pois, ja muutetaan nykyistä enemmän toimimaan ympäristöystävällisemmillä polttoaineilla. Uskon myös vankasti, että vety näyttelee erittäin suurta roolia, kun puhutaan tulevaisuuden polttoaineista. Samaan aikaan moottorivalmistajat suunnittelevat ja kehittävät uutta tekniikkaa jatkuvasti, ja kehitystyöhön investoidaan vähintään saman verran miljardeja. Nykyisenlaiset mäntämoottorit tulevat varmasti antamaan tietä erilaisille kiertomäntä ja aksiaalimoottoreille, sekä wankelmoottoreille ja niiden variaatioille. Enkä pitäisi mahdottomana, jos joskus olisi tehdasvalmisteisissa kulkuvälineissä jonkinlaisia suihku- ja turbiinimoottoreitakin. Innovaatioita tulee päivittäin, ja uskon että jossain joku suunnittelee moottoria, jonka teknisistä ominaisuuksista, energiatehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä ei me tavalliset tallaajat vielä osata haaveillakaan. Ei edes osata olla puolesta, saatikka vastaan.

Sähkövoimalla liikkumisen uskon olevan vain ohimenevä välivaihe autoissa ja moottoripyörissä, koska energian säilyttämiseen tarvittava akusto on painava ja kallis valmistaa, lisäksi toimintamatkat harvaan asutuilla alueilla ovat auttamatta liian lyhyet. Puhumattakaan kuinka vaarallisia korkeajänniteakut ovat onnettomuustilanteissa. Uskon että sähköautot ovatkin ns. tähdenlento. Vähän niin kuin se raketti jolla Elon Musk ampui oman Teslansa avaruuteen 2018, vaikka varmaan olisi ollut ympäristöystävällisempää viedä romuttamolle jos eroon halusi. Satoja kiloja painavasta akusta olisi saanut vielä rahaakin. Raketti saattoi vähän maksaa. Tähän sähköautoasiaan uskoakseni pian havahdutaan, eikä sähköautoa enää automaattisesti pidetä maailman pelastajana, koska esimerkiksi akkujen valmistamiseen tarvittavien metallien louhiminen saastuttaa luontoa valtavasti. Ja täytyyhän se sähkö täytyy sinne töpseliin jollain tuottaakin. Tosin, tämäkin tekniikka on vasta lasten kengissä. Kuka tietää, pitäisikö tässä olla puolesta vai vastaan..?

Näiden ympäristöasioiden muuttamiseen ja liikenteen kehittämiseen tarvitaan meitä kaikkia. Jotain tullaan kuitenkin aina käyttämään niin yksityisen kuin julkisenkin liikenteen voimanlähteenä, ja polttoaineena. Muutos ja kehitys ei tapahdu itsestään, eikä helpolla. Tarvitaan innovaatioita ja kehitystä, sekä myös hitunen hyvää tuuria, että ratkaisu pian löytyisi.

Ei tarvita muutosvastarintaa eikä kiihkoa. Tarvitaan aito tahtotila.

Ei tarvita ainaista vastakkainasettelua, tarvitaan yhteistyötä.

Tarvitsee joskus olla puolesta, eikä aina vastaan

Tämän aihepiirin ympärillä ei keskustelu varmaan koskaan lakkaa vellomasta. Ja kirjoittaakin voisi vaikka kuinka paljon. Voisi kirjoittaa teiden kunnosta ja polttoaineen hinnoista. Voisi ihmetellä miksi kuormitetaan luontoa tekemällä uusia autoja, kun vanhojakaan ei ole vielä käytetty loppuun. Voisi pohtia, miksei moottoripyöräilyä tueta verottamalla päästöperusteisesti niin kuin autoja, vaikka moottoripyörä on ympäristöystävällisempi tapa liikkua kuin autot. Voisi vaatia, että taajamissa saisi liikkua vain jalkaisin, tai yhteiskunnan tarjoamilla sähköpotkulaudoilla ja fillareilla. Ja tietysti pitäisi kirjoittaa näiden kaikkien yhteydessä somekansan suosikki aiheesta. Pitäisi haukkua kaikki demokraattisilla vaaleilla valitut poliittiset päättäjät (paitsi se hyvä tyyppi, joka tarjosi sen grillimakkaran torilla) ja vaatia kulloinkin vastuussa olevan hallituksen, tai vähintään kaikkien ministereiden eroa, ja kehua Kekkosta ja Talvisodan henkeä. Pitäisi kirjoittaa oikein isoilla kirjaimilla, että tulisi tyhmillekin selväksi, että nyt ollaan vankasti asian puolella asiaa vastaan.

Jos tämä teksti herätti sinussa ajatuksia tai tunteita, puolesta tai vastaan, niin tämä kirjotus on tehnyt sen mitä toivoin. Herättää SINUSSA ajatuksia siitä, että asiat tulevat muuttumaan ja kehittymään joka tapauksessa, ja että niistä tulisi osata, ja voida keskustella asiallisesti ja kiihkottomasti. Kumpikin ääripää on hiukan väärässä, kumpikaan ei ole ihan täysin oikeassa, sillä sivistynyt päätöksenteko, on aina kompromissi. Eikä osapuolet ole välttämättä täysin puolesta tai vastaan kun asiaa kiihkottomasti pohtii. Vai onko?

Sitä paitsi, me suomalaiset olemme tutkitusti maailman onnellisinta kansaa. Ollaanko puolesta vai vastaan?

Tällaisia pohtii Nokialainen demari, vankkumaton motoristi, ja ikuinen yksityisautoilun kannattaja.
Mika ”Senaattori” Laakso