Raija Nurmisen valtuustoaloite

Terveyskeskuksen ensiavussa asioivien 
pysäköintimahdollisuuksien parantamisesta
(23.3.2015)

79-vuotias nokialainen leskirouva saattaa 
96-vuotiaan, kotonaan yksin asuvan, 
kerran viikossa lääkkeiden jaon merkeissä 
kotihoitoa tarvitsevan kälynsä Nokian ensiapuun. 
Vanhus on alkanut yskiä verta. 
Vastaanottorutiinienjälkeen vanhus määrätään 
laboratoriokokeisiin. Tällöin on aikaa kulunut 
2 tuntia ja saattaja käy kiertämässä paikoitusalueen 
pohjoisosassa olevaan autoon lisää parkkiaikaa. 
Seuraavan 2 tunnin aikana saadaan laboratoriovastaukset 
ja vanhus määrätään keuhkokuvaan, jolloin saattaja 
käy taas kiertämässä seuraavat 2 tuntia parkkikiekkoon. 
Kun on kulunut 6 tuntia ensiapuun saapumisesta, 
vanhus määrätään huonontuneen vointinsa vuoksi 
osastohoitoon ja saatettuaan kälynsä osastolle 
saattaja pääsee lähtemään kotiin. Hämmästys on 
melkoinen, kun auton tuulilasissa on 40€ maksumääräys.
Valtuutetun aloiteoikeutta käyttäen esitän, 
että ensiavun ilmoittautumisluukulle kehitetään 
sellainen tiedote, jossa ilmaistaan pysäköinnin 
tarve ja jonka ensiapuun ilmoittautunut voi 
viedä autoonsa. Menettely helpottaisi edellä 
mainituissa tilanteissa, lasten kanssa ensiapuun 
meneviä ja kaikkia niitä, jotka pystyvät 
hakeutumaan omin avuin ensiapuun. Muut parkkipaikat 
vaihtuvat varsin nopeasti, koska niitä käyttävät 
laboratoriossa, röntgenissä ja aluevastaanotolla 
käyvät kuntalaiset.
Esimerkkitapauksessa saattaja oli merkittävänä 
apuna hoitohenkilökunnalle saatettuaan 
vanhuksen eri tutkimuspisteisiin.

Tuomo Nenosen aloite

Keskustan pysäköinti (26.1.2015)
Nokian kaupungin keskustassa sijaitsevien 
palveluiden ympärille on syntynyt jatkuvasti 
kasvava autojen pysäköintiongelma. 
Terveyskeskuksen, Kerholan, Pirkanopiston 
ja Teollisuusasemalla olevan viraston 
pysäköintitilat ovat käyneet ahtaiksi 
ja kuntalaisten on vaikea löytää 
autoille pysäköintitilaa.
Valtuutetun aloiteoikeuteen viitaten esitän, 
että tekninen virasto ryhtyy 
suunnittelutoimenpiteisiin  pysäköintiongelman 
ratkaisemiseksi. Onko mahdollista muuttaa 
vapaana oleva puistoalue, joka sijaitsee  
Kerholan -Terveyskeskuksen – ja  Souranderintien 
varressa, autojen pysäköintipaikaksi?
Pirkan opistossa asioivat joutuvat pysäköimään 
autonsa Nokian valtatien varteen. Nykyiset 
pysäköintipaikat on varattu postin jakeluautoille. 
Olisiko mahdollista rakentaa  pysäköintipaikka 
Laajanojan varressa olevalle puistokaistaleelle  
Nokian valtatien varteen.
Toinen  vaihtoehto olisi rakentaa pysäköintipaikat 
Rautatien ja Virastotalon väliselle alueelle. 
Kyseiselle paikalle saisi pysäköintipaikkoja runsaasti, 
mikä osaltaan helpottaisi Virastotalon, 
Rautatieaseman ja Pirkan opiston 
asiakkaitten pysäköintiä.

 

Tuomo Nenosen valtuustoaloite

Kulttuurisäätiön perustamista (26.1.2015)
Nokian kauppalan perustamisesta tulee vuonna 
2017 täydet 80 vuotta. Muutos kauppalasta 
Nokian kaupungiksi tapahtui muutama 
vuosikymmen sitten. Nokia on kehittynyt 
ja kasvanut nykyaikaiseksi teollisuus- 
ja kulttuurikaupungiksi. Ahkerat nokialaiset 
ovat rakentaneet vihreän ja viihtyisän 
kaupungin Hämeen kauneimpien vesistöjen 
rantamaisemiin, jossa on ilo elää ja tehdä työtä.
Valtuutetun aloiteoikeuteen viitaten esitän, 
että Nokian kaupunki ryhtyy valmistelemaan 
Nokian Kulttuurisäätiön perustamista siten, 
että päätös voidaan tehdä juhlavuoden 
valtuuston kokouksessa.
Nokian Kulttuurisäätiön perustamista 
perustelen seuraavasti:
Kulttuurisäätiön tarkoituksena tulisi olla 
Nokian henkisen ja taloudellisen kulttuurin 
vaaliminen ja kehittäminen sekä Nokiaa 
koskevan tutkimustoiminnan tukeminen. 
Näiden päämäärien toteuttamiseksi säätiö 
voisi jakaa apurahoja ja palkintoja Nokiaa 
koskevien tutkimusten, sekä eri kulttuurialojen 
tukemiseksi. Apurahoja ja palkintoja tulisi 
myöntää Nokialta kotoisin tai syntyisin 
oleville nuorille taiteen ja tieteen harjoittajille.
Kulttuurisäätiön hallitukseen tulisi valita 
aktiivisia toimijoita ja vaikuttajia elämän eri 
aloilta ja sille tulisi saada laaja kansalaisten tuki. 
Nokian kaupungin tulisi olla kulttuurisäätiön 
alullepanija ja saada mukaan kulttuuripiirit, 
yritysmaailma ja lahjoittajat. Suomessa on lukuisia 
hyviä esimerkkejä kulttuurisäätiöistä, kuinka ne 
toimivat ja jakavat todella suuria apurahoja ja 
palkintoja omille intressipiireilleen. 
Toiminnassaan kulttuurisäätiön tulee aktiivinen 
ja tehdä toimintansa tunnetuksi kotikaupungissa 
ja sen ulkopuolella. Nokian pienet kulttuuripalkinnot 
ovat muodollisia huomaavaisuuden osoituksia, 
joita itsenäisyyspäivänä jaetaan.
Vastaavan aloitteen tein kymmenen vuotta sitten 
lähes samoilla perusteilla, huonolla tuloksella. 
Ihmeteltävää oli se, että kulttuurisäätiön 
perustaminen ei kiinnostanut ketään. 
Oltiin myönteisiä, mutta kaikki pelkäsivät 
siitä tulevan lisätyötä. Enemmän olisin toivonut 
ymmärrystä ja tukea juuri niiltä, joille 
kulttuurin edistäminen ja tukeminen kuuluu.
Toivon aloitteeni Kulttuurisäätiön perustamisesta 
aiheuttavan laajaa keskustelua Nokialla ja saavan 
mukaansa kaikkien nokialaisten tuen.

Reino Ojalan valtuustoaloite

Ystävyyskaupunki-toiminnan käynnistämiseksi 
uudelleen (25.8.2014)
Yleismaailmallinen ja Eurooppalainen 
maailmantilanne on viimeisen vuoden 
aikana muuttunut dramaattisesti. 
Tuntuu että joka puolella käydään sotia, 
joko maiden sisäisiä tai kansakuntien kesken.
Tämä on yllättänyt ja kauhistuttanut ihmiset 
ja eri puolilla ja ryhdytty miettimään 
syitä ja myös mahdollisuuksia tilanteen 
korjaamiseksi.

Maailman rauha tuntuu kuitenkin hyvin 
kaukaiselta tällä hetkellä.

Nokiallakin kuviteltiin että ystäviä 
eripuolilla ei enää tarvita ja niin päädyttiin 
sanomaan ystävyskaupunkisuhteita irti. 
Säästösyillä tätä ei voinut perustella.

Nokialla oli mm. 1960 luvulla juhlallisella 
kv:n päätöksellä alkanut ystävyystoiminta 
silloisen Neuvostoliiton, nykyisen 
Venäjän Orelin kaupungin kanssa.

Kaupunkien välillä oli kulttuurivaihtoa, 
urheilujoukkueiden vierailuja ja aivan 
yksityisten ihmisten vuorovaikutusta. 
Oli myös elinkeinoelämän tutustumismatkoja 
ja tilaisuuksia puolin ja toisin.

Ihmisten välinen ystävyys ja rauhallinen 
rinnakkain olo on tärkeä osa rauhallisen 
elämän rakentamista kaikilla tasoilla.

Edellä sanotun perusteella ja valtuutetun 
aloiteoikeutta käyttäen esitän että Nokia 
selvittää ensi vaiheessa ystävyyskaupunki 
toiminnan uudelleen käynnistämisen mahdollisuudet 
aloittaen Orelin kaupungista.

 

Reino Ojalan valtuustoaloite

Kadun nimeämiseksi Eeva-Liisa Kölhin mukaan
(25.8.2014)

Nokialla on joitakin katuja tai aukioita 
jotka nimetty jonkun henkilön kunniaksi. 
Yksi tällainen on Eetinkatu. 
Se on nimetty olympiahiihtäjä Eeti Niemisen mukaan.
Kesällä vieraillessani Eetin luona hän ihmetteli 
miksi hänelle on nimetty katu mutta 
ei Eeva-Liisa KölhilIe. Kölhin täti kuten 
hänet tunnettiin oli terveyssisar 
joka hoiti lähes kaikki Nokian lasten 
tarkastukset ja sairaudet. Minun ikäluokkani v
ielä muistaa tämän tehokkaan terveyssisaren.
Lupasin viedä Eetin viestiä eteenpäin ja 
niinpä valtuutetun aloiteoikeutta käyttäen esitän, 
että tämä toive otetaan huomioon. 
Esimerkiksi nykyinen Alasairaalan katu tai 
Maununkatu 10 edessä oleva aukio 
nimettäisiin Eeva-Liisa Kölhin mukaan.

Tuomo Nenosen valtuustoaloite

Esiintymislavan hankkimiseksi Pirkkalaistorille
(16.6.2014)

Pirkkalaistorin torielämän kehittämiseksi ja 
vilkastamiseksi on tehty monia aloitteita. 
Jotain uutta onkin saatu aikaan. Kesäisin 
eri esiintymisryhmät ovat ilahduttaneet 
nokialaisilla pitämällä konsertteja 
ja pieniä teatteriesityksiä.

Ongelmana on ollut katetun esiintymislavan puute. 
Monissa kaupungeissa on torilla esiintymislavat 
korokkeineen ja katoksineen. Korokkeiden alla on 
usein siirrettävät tuolivarastot. Nokialaiset eri 
kulttuuri ja harrastuspiirit ovat useampaan kertaan 
esittäneet ko. esiintymislavan saamista torille, 
mutta tuloksetta.

Valtuutetun aloiteoikeuteen viitaten esitän, 
että Pirkkalaistorille hankitaan siirrettävä 
esiintymislava, jossa on kevytrakenteinen 
katos esiintyjien suojaksi. Siirrettävä katos 
voidaan talvenajaksi viedä varastoon. Katetun 
esiintymislavan malleja on tarjolla useita 
eripuolilla Suomea. Esiintymislava tulisi varustaa 
niin, että siihen voidaan vaivattomasti yhdistää 
erilaiset kovaäänislaitteet. 
(sähköistys ja riittävä määrä pistorasioita)

Tuomo Nenosen aloite

Huhtivalkaman uimapaikkaa (26.8.2013)
Suoniemen kunnan liittyessä Nokian 
kaupunkiin varattiin Kauniaisten 
kyläyhdyskunnalle uimapaikka Piikkiläjärven 
rannalta Huhtivalkamasta. Huhtivalkama on 
toiminut epävirallisena uimapaikkana, 
johon on rakennettu WC-tilat ja 
pienimuotoinen laituri, joka nyt on 
kaikkien yllätykseksi viety pois.
Huhtivalkama on myös kyläyhteisön 
ainoa yleinen juhlapaikka, jossa 
pidetään juhannusjuhlia, lastentapahtumia 
sekä lasten erilaisia ”riehapäiviä”.
Valtuutetun aloiteoikeuteen viitaten esitän, 
että Kauniaisten kylän käytössä oleva Nokian 
kaupungin omistama Huhtivalkaman ranta-alue 
virallisesti nimettäisiin kaupungin uimarannaksi.  
Huhtivalkama on suosittu virkistyspaikka kesällä 
ja talvella, jossa kyläläiset ja kylätoimikunta 
viihtyvät ja järjestävät erilaisia yleisötilaisuuksia. 
Uimarit kesällä ovat suuri käyttäjäjoukko. 
Erityisesti lapsiperheet viihtyvät rannalla 
alueen turvallisuuden vuoksi.
Kun ko. alue nimetään viralliseksi uimarannaksi, 
antaa se mahdollisuudet rannan parempaan 
järjestyksen pitoon esim. venepaikkojen 
sijoitukseen ja uimapaikan puhtaanapitoon.

 

Kirsi Pelvolan valtuustoaloite

Vanhusten rivitalojen (Lukkarintie 3, Tottijärvi)
muutosta päivähoidon tiloiksi (17.6.2013)

Valtuutetun aloiteoikeutta käyttäen esitän,
että Tottijärvellä sijaitsevien vanhustentalojen 
tilojen muutosta päivähoidon tarpeisiin 
selvitetään ensisijaisena vaihtoehtona 
myynnin sijaan.
Perustelut:
Teknisen keskuksen laatimassa listauksessa 
on esitetty kaupungin omistamat kiinteistöt, 
jotka voidaan tarvittaessa myydä. 
Listalla on kaksi vanhustentaloina toimivaa 
rivitaloa, jotka sijaitsevat Tottijärven 
keskustassa osoitteessa Lukkarintie 3. 
Talot ovat koulu- ja päiväkotiyhteisön 
välittömässä tuntumassa urheilukentän 
laidalla rajaten urheilukentän ja uuden 
monitoimipuiston toista laitaa.
Tekninen lautakunta on keskustellut Tottijärven 
kyläpirtin mahdollisesta myymisestä. 
Kyläpirtissä on toiminut koululaisten 
iltapäiväkerho, ja rakennus sijaitsee niin 
ikään koulun ja päiväkodin vieressä. 
Iltapäiväkerholaisille tulee myynnin 
jälkeen löytää uudet tilat.
Tottijärven päiväkodin päärakennus on 
museoviraston suojelema vanha palokunnan 
puurakenteinen talo. Rakennus on kaksikerroksinen 
pienine huoneineen, joten tilat ovat 
hyvin haasteelliset. 
Lapsilukumäärän vanha mitoitus valtuuston 
asettamine tehokkuustavoitteineen ei ole 
enää turvallinen eikä käytännöllinen 
nykyisissä tiloissa. Sisäseinämuutokset tai 
laajennukset eivät ole mahdollisia. 
Lasten valvonta on haasteellista, 
kun leikkitiloina joudutaan käyttämään 
paitsi henkilökunnan sosiaalitiloja, 
myös eteis- ja kodinhoitotiloja. 
Muun muassa saniteettitilojen lukumääräkään 
ei tulevalla kaudella täytä lain määräyksiä, 
koska väestöltään kasvavalla maaseudulla 
(Tottijärvi-Sarkola-Vahalahti) on jouduttu 
poikkeuksellisiin järjestelyihin 
lapsilukumäärän suhteen.
Alle kolmevuotiaiden ryhmä toimii koulun 
tiloissa samoin kuin esikoululaisten ryhmä. 
Nämäkään tilat eivät kestä lapsilukumäärän 
kasvua. Edellä mainitun lisäksi koulun 
oppilasmäärän kasvaessa päivähoidon 
koulurakennuksessa olevista tiloista 
jouduttaneen luopumaan.
Yksitasoinen päiväkotiratkaisu olisi 
myös henkilöstön mukaan toimivampi kuin 
monessa eri kerroksessa ja monen eri 
katon alla erillään sijaitsevat ryhmät. 
Siten muun muassa aikaista aamuhoitoa 
tarvitsevat lapset voitaisiin hoitaa 
pienemmällä henkilökuntamäärällä, 
kun ei tarvitsisi avata kuin yksi 
ryhmä ennen varsinaista aukeamisaikaa 6.45. 
Nyt päiväkodissa avataan kaksi ryhmää ennalta 
ilmoitettuina päivinä klo 6.15, koska lasten 
siirtely rakennuksesta toiseen aamun aikana 
on osoittautunut haasteelliseksi. Henkilökuntaa 
riittäisi muutoksen myötä enemmän iltapäiviin. 
Myös henkilökunnan tai lasten siirtely ryhmätilasta 
toiseen olisi helpompaa, kun kaikki lapset 
pystyttäisiin hoitamaan saman katon alla. 
Tämä vaikuttaisi myös sijaisjärjestelyihin, 
koska satunnaiset sijaistukset toisessa ryhmässä 
voitaisiin hoitaa oman henkilökunnan voimin.
Tottijärvelle rakennetaan parhaillaan 
uutta asuinaluetta. Sarkolassa ja Vahalahdessa 
on lapsilukumäärä myös kasvussa, mistä on 
esimerkkinä tuleva haasteellinen vuosi 
erityisjärjestelyineen.
Mikäli vanhustentalot Tottijärven keskustassa 
muutettaisiin päivähoidon käyttöön, voitaisiin 
siinä vaiheessa ottaa paremmin huomioon 
tilojen soveltuvuus päiväkotikäyttöön 
(esim. eteis- ja saniteettitilojen käytännöllisyys 
ja ergonomia verrattuna nykyisiin tiloihin). 
Tottijärvelle syntyisi kiinteä ja turvallinen koulu- ja 
päivähoitokeskittymä. Se palvelisi vuosikausiksi 
eteenpäin em. kylien kasvupainetta ja 
lähipalveluperiaate toteutuisi jatkossakin. 
Tilamuutokset olisivat taloudellisesti kestävämpi 
vaihtoehto kuin uudisrakentaminen, mikä väistämättä 
tulee jossakin vaiheessa eteen, ellei 
väestönkasvuun varauduta hyvissä ajoin.
Jos kentän laidalla sijaitsevat koulu, 
nykyinen päiväkodin päärakennus ja 
Lukkarintie 3:n rivitalot olisivat kaikki 
kaupungin lasten käytössä, mahtuisivat 
tiloihin kaikki Tottijärven koululaiset, 
iltapäiväkerholaiset, esikoululaiset ja 
päivähoitoikäiset myös jatkossa. Kunnolla 
mitoitettu vahva keskittymä Tottijärvellä 
palvelisi tarvittaessa myös Sarkolan ja 
Vahalahden perheitä, kun em. kylien tilat 
kuormittuvat liikaa.
Edellisellä valtuustokaudella kyläyksiköiden 
lakkauttamisen sijasta tahtotilaksi asetettiin, 
että kylien yksikköjä lähdetään kehittämään ja 
vahvistamaan. Tämä muutos tukee aloitettua linjausta.

 

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloite

Yksityisten hoivakotien valvontaa (4.3.2013)
Miten turvataan yksityisten hoivakotien 
(vaativa tehostettu ja tehostettu palveluasuminen) 
tiiviimpi valvonta ja yhteistyö 
kunnan valvontaviranomaisen kanssa.
Keskustelu ikä-ihmisten hoidosta ja hoivasta 
käy tällä hetkellä kuumana valtakunnallisesti 
ja se saa näyttäviä otsikoita kaikissa medioissa. 
Yksityisten hoivakotien tarjoaman hoivan 
ja hoidon laadun valvonta kuuluu kunnalle, 
aluehallintovirastolle ja Valviralle.
Tehostetun palveluasumisen kilpailutus saattaa 
olla meillä Nokialla ajankohtainen tänä vuonna 
riippuen edellisessä kilpailutuksessa sovituista 
optiovuosista ja osapuolten halusta käyttää niitä. 
Tulevan kilpailutuksen yhteydessä tulee miettiä 
kilpailutusasiakirjoja laadittaessa myös tätä 
valvonta-asiaa aikaisempaa enemmän. 
Miten turvataan Nokialla säännöllinen ja riittävän 
usein tapahtuva yhteistyö ja keskustelu yksityisten 
palveluntarjoajien ja kunnan kanssa 
ikä-ihmisten hoidon ja hoivan laadun takaamiseksi?
Vanhuspalveluissa toimiva SAS-ryhmä 
(selvitä - arvioi - sijoita) on moniammatillinen työryhmä, 
jonka tavoitteena on selvittää ensisijaisesti avohoidon 
mahdollisuudet palvelujen järjestämisessä. 
Elleivät avohoidon toimet riitä, tavoitteena on 
löytää asiakkaalle tarkoituksenmukainen hoitopaikka. 
Kotihoitoa pyritään järjestämään tehostetusti 
ennen pysyvää palveluasumis-/laitossijoitusta.
SAS-ryhmä kokoontuu kuukausittain ja sen tehtävänkuvaan 
voitaisiin sujuvasti liittää yksityisten 
hoivakotien valvontaa. 
SAS-ryhmä voisi esim. neljästi vuodessa seurata 
hoivakotien henkilöstön vaihtuvuutta, koulutetun 
henkilökunnan määrää ja koulutusta, hoitajamitoitusta 
sekä kouluttamattoman henkilökunnan käyttöä. 
Tarkempi säännöllinen hoivakodeissa tapahtuva 
valvonta kuuluisi tämänkin jälkeen kunnan 
valvontaviranomaiselle.
Valtuutetun aloiteoikeutta käyttäen 
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, 
että seuraavassa hoivakotien kilpailutuksessa 
edellä mainitut valvontakohteet ja valvontatapaan 
sitoutuminen ovat osa laadunpisteytystä 
ja niitä painotetaan erikseen.”

Tuomo Nenosen valtuustoaloite

Kerhokadulla sijaitsevan, työväenopiston 
käytössä olleen talon luovuttamiseksi 
nokialaisten järjestöjen käyttöön (4.3.2013)
Nokialla toimii kymmeniä järjestöjä ja seuroja, 
joihin kuuluu tuhansia kuntalaisia. 
Järjestöt, kuten eläkeläisjärjestöt, 
vammaisjärjestöt, kulttuuriyhdistykset jne., 
tekevät merkittävää työtä kulttuurin, 
liikunnan ja terveyden hyväksi.
Jatkuvana ongelmana on löytää sopivia ja 
halpoja toimitiloja varsinkin kaupungin keskustasta. 
Nokialla, kuten muissakin kunnissa, 
toivotaan ns. kolmannen sektorin ottavan 
enemmän vastuuta kansalaisten hyvinvoinnista. 
Naapurikunnissa on hyviä esimerkkejä, 
kuinka kunnat ovat järjestäneet halpoja 
toimintatiloja yhdistyksille ja seuroille.
Valtuutetun aloiteoikeuteen viitaten esitän, 
että Kerhokadun Työväen­opiston käytössä 
ollut talo annettaisiin nokialaisten 
järjestöjen toimi­tilaksi edullisella korvauksella. 
Talo sijaitsee keskeisellä paikalla ja 
lähellä on riittävät pysäköintipaikat. 
Järjestötalon vuokrauksen voisi hoitaa 
esim. Kerholan vahtimestarit.