Metsänhoitosuunnitelman ja virkistyskäyttöä koskevan suunnitelman laatimiseksi Sarpatin harjualueelle Sarpatin harju metsäalueineen siirtyi vajaat 30 vuottaa sitten Nokian kaupungin omistukseen Pitkäniemen sairaalalta. Pitkäniemi huolehti harjun metsistä hyvin ja suoritti kotitarvehakkuita säästeliäästi pitäen huolen, että harju oli maisemallisesti hyvässä kunnossa.

Harjualueella sijaitsee Pitkäniemen yksityinen hautausmaa ja ensimmäisen maailman sodan aikaiset vallihaudat, jotka kaivettiin1917 Venäjän valtion rahoituksella. Vallihaudat kaivoivat työllisyystöinäNokian työttömät. Oma historiansa sekin! Harjun korkeimmalla kohdalla oli Pitkäniemen vesihuollon iso vesisäiliö, johon vesi otettiin Vihnusjärvestä ja johdettiin Pitkäniemensairaalaan.

Kun alue siirtyi Nokian kaupungin hallintaan, tehtiin harjulle pururata, jota talvella käytetään hiihtoladun pohjana. Sarpatin harjun metsä on kasvanut ja ollut hoitamaton koko sen ajan mitä se on ollut Nokian kaupungin hallussa. Tänään ei voida puhua harjumaisemasta vaan metsittyneestä hoitamattomasta harjualueesta. Valtuutetun aloiteoikeuteen viitaten esitän:

Että Nokian kaupunki laatii Sarpatin harjualueelle metsänhoitosuunnitelman ja ryhtyy toimenpiteisiin metsän raivaamiseksi ja kunnostamiseksi.

Että Nokian kaupunki tekee suunnitelman Sarpatin harjualueen virkistyskäytöstä. Sarpatin harjun käyttäjinä voivat olla lenkkeilijät, hiihtäjät, kuntoilijat, koululaiset ja kaikki nokialaiset.

Korkeimmalle kohdalle voisi tehdä terassin / paviljongin, jossa kuntoilijat voisivat levähtää ja ihailla Pyhäjärven maisemia.

Ennen suunnitelman laatimista voisi käydä naapurikunnissa ottamassa oppia kuinka vapaa-ajan puistoja ja virkistysalueita suunnitellaan, rakennetaan ja hoidetaan. (Ylöjärven pieni Ahvenisto, Hämeenlinnan vastaavat alueet jne ..)

Opastauluin voisi kertoa harjualueen historiasta ja kasvustosta. Pitkäniemen yksityinen hautausmaa saisi olla omana rauhoitettuna alueenaan.

Sarpatin harjualue on keskeisellä paikalla Tampereen ja Nokian kaupunkien välissä. Sarpatin paikallistietä ajaessa voi nähdä vain harjualueen hoitamattomuuden. Harjualueen kunnostaminen olisi myöskin oivallinen työllistämiskohde ke

Kaupungin rekrytointiohjeen täydentämiseksi
(13.6.2016)

Hyvän julkisen hallinnon oikeusperiaatteiden mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti ja käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen on noudatettava yhdenvertaisuusperiaatetta, joka velvoittaa tasapuoliseen kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Tämä todetaan myös kaupungin rekrytointiohjeessa, joka alkaa sanoilla ”rekrytointi on sijoitus tulevaisuuteen”.

Kaupungin rekrytointiprosessi on kuvattu. Sujuvan rekrytointiprosessin kuvaamisella ja sen läpinäkyvällä noudattamisella pyritään myös siihen, että kaupunki viestisi myönteistä työnantajakuvaa. Myönteisen työnantajakuvan viestittäminen alkaa jo siinä vaiheessa, kun kaupunki rekrytoi kesätyöntekijöitä.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että kaupungin rekrytointiohjeeseen sisällytetään läpinäkyvät ja kaikkia hakijoita tasapuolisesti kohtelevat menettelytavat myös kesätyöntekijöiden rekrytoimiseksi. On tärkeää, että nuoret voivat kokea olevansa samalla viivalla, kun kaupunki palkkaa innostuneita, kaupungin eri toimialoille hakeutuvia nuoria työntekijöitä.

Valtuutettujen ja kuntalaisten tekemien aloitteiden sekä valtuuston hyväksymien toivomusponsien vaikuttavuuden arviointi kuluvalla valtuustokaudella (13.6.2016)

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä kiittää siitä, että valtuustoaloitteiden käsittely hallinnossa on parantunut viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Huolimatta tästä esitämme, että valtuustolle laaditaan selvitys valtuutettujen ja kuntalaisten tekemien aloitteiden ja valtuuston hyväksymien toivomusponsien käsittelystä ja vaikutuksista kuluvalla valtuustokaudella.

Valtuustoaloitteiden osalta esitämme, että valtuustokauden aikana tehtyjen aloitteiden todelliset toimintaan kohdistuneet vaikutukset analysoidaan sillä tasolla, että selvityksestä voidaan tehdä johtopäätöksiä, millaisia vaikutuksia aloitteilla aidosti on ollut. Kerran vuodessa valtuustolle annettava selvitys aloitteiden käsittelyn keskeneräisyydestä tai loppuun saattamisesta ei vielä anna käsitystä siitä,
onko aloitteilla aidosti ollut päättäjien toivomaa vaikutusta. Lisäksi selvityksessä tulee tuoda esiin, kuinka iso osa aloitteista ei johtanut toimenpiteisiin lainkaan.

Kuntalaisaloitteiden osalta esitämme, että niiden käsittely analysoidaan edellä mainituin tavoin, jotta nähdään, onko kuntalaisilla ollut aitoa mahdollisuutta vaikuttaa.

Valtuuston hyväksymien toivomusponsien osalta esitämme, että valtuustolle annetaan selvitys siitä, miten ponnen sisältämää toivomusta on hallinnossa edistetty: onko ponsille nimetty vastuuhenkilöt ja ovatko ne osaltaan ohjanneet käytännön toimenpiteitä sekä kehittämisen suuntaviivoja.

Aloitteen perustelut
Kuntalain mukaan valtuuston tietoon on saatettava kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 5 §:ssä säädetään valtuutettujen aloitteista. Säännöksen 3 momentin mukaan kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuustolle vuosittain esitettävästä luettelosta ei vielä voi tehdä vaikuttavuusarviointia. Tämän johdosta katson, että valtuuston olisi hyvä saada tietää, ovatko aloitteet johtaneet esitettyihin toimenpiteisiin. Valtaosa aloitteista tuodaan valtuuston käsittelyyn siten, että niiden ei esitetä johtavan toimenpiteisiin.

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksessä (§ 23) määrätään toivomusponsista seuraavasti:
”Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä.”

Kuntalain muutoksen jälkeen toivomusponsista määrätään nykyisellään enää vain valtuustojen työjärjestyksissä. Ponsilla kuitenkin ohjataan valtuuston tekemien päätösten täytäntöönpanoa tai esitetään kunnanhallitukselle pyyntö selvittää ponnessa tarkoitettu asia ja ehkä valmistella se valtuuston päätettäväksi. Kuntaliitosta saadun selvityksen mukaan hyväksytyt ponnet periaatteessa sitovat kunnanhallitusta samalla tavoin kuin muutkin valtuuston päätökset. Ponnen hyväksyminen on kuitenkin katsottu luonteeltaan valmisteluksi, eikä siitä ole voinut erikseen valittaa. Näin ollen valtuuston on tärkeää saada tietää, onko toivomusponsien hyväksymisellä ollut aitoa vaikutusta hallinnon valmistelutyössä ponsien sisältämien asioiden edistämisessä.

Aloite on tehty valtuutettujen toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi. Valmistelussa
emme näe tarpeelliseksi eritellä eri puolueiden aloitteita, vaan esitämme asiaa katsottavan
kokonaisuutena, jotta tulkintaa voidaan tehdä erityisesti hallinnon valmistelun näkökulmasta

Senioripuiston rakentamiseksi Nokialle
(8.2.2016)

Suomessa on useilla paikkakunnalla senioripuistoja, jotka on tarkoitettu ikääntyville ihmisille, mutta niitä voivat käyttää myös esimerkiksi lapsiperheet. Tampereella viimeisin senioripuisto avattiin syyskuussa 2011. Senioripuistojen tarkoituksena on tarjota seudun asukkaille paikka, jossa on mahdollisuus viettää aikaa ja liikkua toimintakyvyn sallimissa rajoissa turvallisesti, tavata tuttuja ja kohentaa kuntoa.

Senioripuistojen rakentamisessa ja suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti ikääntynyt väestö. Monipuoliset laitteet mahdollistavat erityisesti lihaskunnon kohottamisen ja tasapainon¬hallinnan harjoittamisen. Senioripuistossa tulisi olla riittävästi levähdyspenkkejä, jotka ovat erikorkuisia. Puistojen viehättävät kävelyreitit toisivat oman virikkeensä alueelle.

Valtuutetun aloiteoikeutta käyttäen esitän, että Nokialle rakennetaan senioripuisto esim. Pinsiöntien varressa olevalle hoitamattomalle puistoalueelle (alue alkaa Pinsiön¬tien ja Rounionkadun risteyksestä, vasemmanpuoleinen puistometsikkö päättyen Tanhuankadun risteykseen). Alue on keskeisellä paikalla tien varressa. Sijainti on hyvä ja lähiympäristössä on paljon asukkaita. Senioripuiston suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi ottaa mallia esim. Tampereen, Keravan, Turun, Loviisan ja vaikkapa Liperin senioripuistojen rakentamisesta ja toimintatavoista.

Kenkien liukueste-erän hankkimista kotihoidon asiakkaiden käyttöön (8.2.2016)

Vanhusten liukastuminen on eräs huomattava menoerä terveydenhuollossa ja kotisairaanhoidossa. Yksi lonkkaleikkaus ja siihen kuuluva jälkihoito saattavat suurimmallaan olla jopa 12 000 -16 000 €:n luokkaa. Eräissä esimerkkikunnissa kuten Naantali, Valtimo, Padasjoki, Kuhmoinen ja Kotka on saatu hyviä kokemuksia hankkimalla ikääntyville ihmisille kenkiin kiinnitettävät liukuesteet. Hankintamäärät vaihtelevat, mutta tarve on ilmeinen.

Liukuesteiden käytön opastuksella on huomattava merkitys ikääntyvälle käyttäjäkunnalle. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan keskussairaalan yhteispäivystyksessä kaatumisten vuoksi lehtitietojen mukaan v. 2014 käytiin yli 1 300 kertaa. Maakuntaan onkin perustettu työryhmä, jonka tavoitteena on lisätä tietoutta kaatumisen riskeistä ja ennalta ehkäisystä.

Valtuutetun aloiteoikeuteen viitaten esitämme, että Nokian kaupunki hankkii erän kotisairaanhoidon ja kotipalvelun piirissä oleville asiakkaille kenkiin kiinnitettäviä liukuesteitä.

Kohteena voisi olla kotona asuvat, kotisairaanhoidossa tai kotipalvelun piirissä olevat ikääntyneet ihmiset.
Luikuesteiden käyttö osaltaan lisää omatoimisuutta ja turvallisuutta ulkoiluun, mikäli sääolosuhteet ovat arveluttavia.

Liukuesteiden jakelun ja opastuksen voisi hoitaa esim. paikallinen jalkinealan yrittäjä niille asiakkaille, joille asianomainen sosiaalitoimen viranomainen on ko. luvan myöntänyt.

Pysäköintipaikkojen lisäämiseksi mm.
terveyskeskuksen, Kerholan ja Pirkan opiston
läheisyydessä. (7.12.2015)

Esitämme, että tekninen virasto 
ryhtyy tekemään esityksen:

Terveyskeskuksen, Kerholan, Pirkan opiston 
ja Rautatien virastotalon pysäköintipaikkojen 
lisäämiseksi.

Samalla tulee selvittää uuden Rautatieaseman 
pysäköintialueen laajentamismahdollisuudet.

Keskusta-alueen pysäköintiongelmien 
ratkaisemiseksi (26.1.2015)

Nokian kaupungin keskustassa sijaitsevien 
palvelukeskusten ympärille on syntynyt 
jatkuvasti kasvava autojen pysäköintiongelma.

Terveyskeskuksen, Kerholan, Pirkan opiston 
ja Teollisuusasemalla olevan viraston 
pysäköintitilat ovat käyneet ahtaiksi ja 
kuntalaisten on vaikea löytää autoille pysäköintitilaa.

Valtuutetun aloiteoikeuteen viitaten esitän, 
että tekninen virasto ryhtyy suunnittelutoi­menpiteisiin 
pysäköintiongelman ratkaisemiseksi. Onko mahdollista 
muuttaa vapaana oleva puistoalue, joka sijaitsee 
Kerholan - Terveyskeskuksen ja Souranderintien 
varressa autojen pysäköintipaikaksi?

Pirkan opistossa asioivat joutuvat pysäköimään 
autonsa Nokian valtatien varteen. Nykyiset 
pysäköintipaikat on varattu postin jakeluautoille. 
Olisiko mahdollista rakentaa pysäköintipaikka 
Laajanojan varressa olevalle puistokaistaleelIe 
Nokian valtatien varteen.

Toinen vaihtoehto olisi rakentaa pysäköintipaikat 
Rautatien ja Teollisuusaseman Virastotalon 
väliselle tyhjälle tontille.

Kyseiselle paikalle saisi pysäköintipaikkoja
runsaasti, joka osaltaan helpottaisi Teollisuusaseman 
Virastotalon, Rautatieaseman ja Pirkan opiston 
asiakkaitten pysäköintiä.

 

Laaja-alaisen kansalaisvaltuuskunnan 
perustamiseksi Suomen itsenäisyyden 
100-vuotisjuhlan tapahtumia varten 
Nokialla (15.6.2015)

Joulukuun 6. päivänä 2017 tulee kuluneeksi 
100 vuotta siitä, kun Suomi julistautui itsenäiseksi. 
Itsenäisyysjulistuksen jälkeen nuori valtio 
ajautui surulliseen keskinäiseen sisällissotaan.

Itsenäisen Suomen tie on ollut kansallisesti 
ja kansainvälisesti menestystarina. 
Kansakuntamme on kohonnut sadan vuoden 
aikana köyhyydestä ja syrjäisyydestä 
muiden kehittyneiden sivistysvaltioiden rinnalle. 
Meillä on syytä olla ylpeitä itsenäisyydestämme!

On tärkeää, että kaikki kansalaiset, 
myös nuoret sukupolvet, saavat tietoa 
itsenäisen Suomen vaikeista alkuvaiheista. 
Vuoden 1917 itsenäistymishankkeet 
ja vuoden 1918 sisällissota olivat tapahtumia, 
joiden vaikutus on ulottunut nykypäiviin saakka. 
Vain ne tuntemalla on mahdollista ymmärtää, 
etteivät vapautemme ja hyvinvointimme ole 
itsestäänselvyyksiä. Ne on saatu aikaan 
aiempien sukupolvien ponnistuksin.

Nokian seutu liittyi kiinteästi vuosien 1917 
ja 1918 kansallisiin tapahtumiin. Nokialaisten 
on tärkeää tietää, mitä sata vuotta sitten 
tapahtui kaupunkimme keskusalueella, Tottijärvellä, 
Suoniemellä, Siurossa ja Pitkäniemessä.

Valtuutetun aloiteoikeuteen viitaten esitämme, 
että Nokian kaupunki asettaa laaja-alaisen 
kansalaisvaltuuskunnan valmistelemaan 
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien 
tapahtumia Nokialla.

Valtuuskunnassa tulisi olla edustettuna 
kaupungin lisäksi Nokian seurakunta, 
merkittävät kansalaisjärjestöt, 
kulttuuripiirit sekä yrittäjien 
ja elinkeinoelämän edustajat.

Juhlavuoden tapahtumat, kuten kansalaisjuhlat, 
seminaarit ja konsertit, tulee ajoittaa vuoden 
2017 jälkipuolelle ja vuoden 2018 talveen ja kevääseen. 
Valmistelut on syytä aloittaa jo vuoden 2016 alusta lukien.