Metsänhoitosuunnitelman ja virkistyskäyttöä koskevan suunnitelman laatimiseksi Sarpatin harjualueelle Sarpatin harju metsäalueineen siirtyi vajaat 30 vuottaa sitten Nokian kaupungin omistukseen Pitkäniemen sairaalalta. Pitkäniemi huolehti harjun metsistä hyvin ja suoritti kotitarvehakkuita säästeliäästi pitäen huolen, että harju oli maisemallisesti hyvässä kunnossa.

Harjualueella sijaitsee Pitkäniemen yksityinen hautausmaa ja ensimmäisen maailman sodan aikaiset vallihaudat, jotka kaivettiin1917 Venäjän valtion rahoituksella. Vallihaudat kaivoivat työllisyystöinäNokian työttömät. Oma historiansa sekin! Harjun korkeimmalla kohdalla oli Pitkäniemen vesihuollon iso vesisäiliö, johon vesi otettiin Vihnusjärvestä ja johdettiin Pitkäniemensairaalaan.

Kun alue siirtyi Nokian kaupungin hallintaan, tehtiin harjulle pururata, jota talvella käytetään hiihtoladun pohjana. Sarpatin harjun metsä on kasvanut ja ollut hoitamaton koko sen ajan mitä se on ollut Nokian kaupungin hallussa. Tänään ei voida puhua harjumaisemasta vaan metsittyneestä hoitamattomasta harjualueesta. Valtuutetun aloiteoikeuteen viitaten esitän:

Että Nokian kaupunki laatii Sarpatin harjualueelle metsänhoitosuunnitelman ja ryhtyy toimenpiteisiin metsän raivaamiseksi ja kunnostamiseksi.

Että Nokian kaupunki tekee suunnitelman Sarpatin harjualueen virkistyskäytöstä. Sarpatin harjun käyttäjinä voivat olla lenkkeilijät, hiihtäjät, kuntoilijat, koululaiset ja kaikki nokialaiset.

Korkeimmalle kohdalle voisi tehdä terassin / paviljongin, jossa kuntoilijat voisivat levähtää ja ihailla Pyhäjärven maisemia.

Ennen suunnitelman laatimista voisi käydä naapurikunnissa ottamassa oppia kuinka vapaa-ajan puistoja ja virkistysalueita suunnitellaan, rakennetaan ja hoidetaan. (Ylöjärven pieni Ahvenisto, Hämeenlinnan vastaavat alueet jne ..)

Opastauluin voisi kertoa harjualueen historiasta ja kasvustosta. Pitkäniemen yksityinen hautausmaa saisi olla omana rauhoitettuna alueenaan.

Sarpatin harjualue on keskeisellä paikalla Tampereen ja Nokian kaupunkien välissä. Sarpatin paikallistietä ajaessa voi nähdä vain harjualueen hoitamattomuuden. Harjualueen kunnostaminen olisi myöskin oivallinen työllistämiskohde ke

Kaupungin rekrytointiohjeen täydentämiseksi
(13.6.2016)

Hyvän julkisen hallinnon oikeusperiaatteiden mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti ja käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen on noudatettava yhdenvertaisuusperiaatetta, joka velvoittaa tasapuoliseen kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Tämä todetaan myös kaupungin rekrytointiohjeessa, joka alkaa sanoilla ”rekrytointi on sijoitus tulevaisuuteen”.

Kaupungin rekrytointiprosessi on kuvattu. Sujuvan rekrytointiprosessin kuvaamisella ja sen läpinäkyvällä noudattamisella pyritään myös siihen, että kaupunki viestisi myönteistä työnantajakuvaa. Myönteisen työnantajakuvan viestittäminen alkaa jo siinä vaiheessa, kun kaupunki rekrytoi kesätyöntekijöitä.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että kaupungin rekrytointiohjeeseen sisällytetään läpinäkyvät ja kaikkia hakijoita tasapuolisesti kohtelevat menettelytavat myös kesätyöntekijöiden rekrytoimiseksi. On tärkeää, että nuoret voivat kokea olevansa samalla viivalla, kun kaupunki palkkaa innostuneita, kaupungin eri toimialoille hakeutuvia nuoria työntekijöitä.

Valtuutettujen ja kuntalaisten tekemien aloitteiden sekä valtuuston hyväksymien toivomusponsien vaikuttavuuden arviointi kuluvalla valtuustokaudella (13.6.2016)

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä kiittää siitä, että valtuustoaloitteiden käsittely hallinnossa on parantunut viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Huolimatta tästä esitämme, että valtuustolle laaditaan selvitys valtuutettujen ja kuntalaisten tekemien aloitteiden ja valtuuston hyväksymien toivomusponsien käsittelystä ja vaikutuksista kuluvalla valtuustokaudella.

Valtuustoaloitteiden osalta esitämme, että valtuustokauden aikana tehtyjen aloitteiden todelliset toimintaan kohdistuneet vaikutukset analysoidaan sillä tasolla, että selvityksestä voidaan tehdä johtopäätöksiä, millaisia vaikutuksia aloitteilla aidosti on ollut. Kerran vuodessa valtuustolle annettava selvitys aloitteiden käsittelyn keskeneräisyydestä tai loppuun saattamisesta ei vielä anna käsitystä siitä,
onko aloitteilla aidosti ollut päättäjien toivomaa vaikutusta. Lisäksi selvityksessä tulee tuoda esiin, kuinka iso osa aloitteista ei johtanut toimenpiteisiin lainkaan.

Kuntalaisaloitteiden osalta esitämme, että niiden käsittely analysoidaan edellä mainituin tavoin, jotta nähdään, onko kuntalaisilla ollut aitoa mahdollisuutta vaikuttaa.

Valtuuston hyväksymien toivomusponsien osalta esitämme, että valtuustolle annetaan selvitys siitä, miten ponnen sisältämää toivomusta on hallinnossa edistetty: onko ponsille nimetty vastuuhenkilöt ja ovatko ne osaltaan ohjanneet käytännön toimenpiteitä sekä kehittämisen suuntaviivoja.

Aloitteen perustelut
Kuntalain mukaan valtuuston tietoon on saatettava kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 5 §:ssä säädetään valtuutettujen aloitteista. Säännöksen 3 momentin mukaan kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuustolle vuosittain esitettävästä luettelosta ei vielä voi tehdä vaikuttavuusarviointia. Tämän johdosta katson, että valtuuston olisi hyvä saada tietää, ovatko aloitteet johtaneet esitettyihin toimenpiteisiin. Valtaosa aloitteista tuodaan valtuuston käsittelyyn siten, että niiden ei esitetä johtavan toimenpiteisiin.

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksessä (§ 23) määrätään toivomusponsista seuraavasti:
”Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä.”

Kuntalain muutoksen jälkeen toivomusponsista määrätään nykyisellään enää vain valtuustojen työjärjestyksissä. Ponsilla kuitenkin ohjataan valtuuston tekemien päätösten täytäntöönpanoa tai esitetään kunnanhallitukselle pyyntö selvittää ponnessa tarkoitettu asia ja ehkä valmistella se valtuuston päätettäväksi. Kuntaliitosta saadun selvityksen mukaan hyväksytyt ponnet periaatteessa sitovat kunnanhallitusta samalla tavoin kuin muutkin valtuuston päätökset. Ponnen hyväksyminen on kuitenkin katsottu luonteeltaan valmisteluksi, eikä siitä ole voinut erikseen valittaa. Näin ollen valtuuston on tärkeää saada tietää, onko toivomusponsien hyväksymisellä ollut aitoa vaikutusta hallinnon valmistelutyössä ponsien sisältämien asioiden edistämisessä.

Aloite on tehty valtuutettujen toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi. Valmistelussa
emme näe tarpeelliseksi eritellä eri puolueiden aloitteita, vaan esitämme asiaa katsottavan
kokonaisuutena, jotta tulkintaa voidaan tehdä erityisesti hallinnon valmistelun näkökulmasta

Senioripuiston rakentamiseksi Nokialle
(8.2.2016)

Suomessa on useilla paikkakunnalla senioripuistoja, jotka on tarkoitettu ikääntyville ihmisille, mutta niitä voivat käyttää myös esimerkiksi lapsiperheet. Tampereella viimeisin senioripuisto avattiin syyskuussa 2011. Senioripuistojen tarkoituksena on tarjota seudun asukkaille paikka, jossa on mahdollisuus viettää aikaa ja liikkua toimintakyvyn sallimissa rajoissa turvallisesti, tavata tuttuja ja kohentaa kuntoa.

Senioripuistojen rakentamisessa ja suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti ikääntynyt väestö. Monipuoliset laitteet mahdollistavat erityisesti lihaskunnon kohottamisen ja tasapainon¬hallinnan harjoittamisen. Senioripuistossa tulisi olla riittävästi levähdyspenkkejä, jotka ovat erikorkuisia. Puistojen viehättävät kävelyreitit toisivat oman virikkeensä alueelle.

Valtuutetun aloiteoikeutta käyttäen esitän, että Nokialle rakennetaan senioripuisto esim. Pinsiöntien varressa olevalle hoitamattomalle puistoalueelle (alue alkaa Pinsiön¬tien ja Rounionkadun risteyksestä, vasemmanpuoleinen puistometsikkö päättyen Tanhuankadun risteykseen). Alue on keskeisellä paikalla tien varressa. Sijainti on hyvä ja lähiympäristössä on paljon asukkaita. Senioripuiston suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi ottaa mallia esim. Tampereen, Keravan, Turun, Loviisan ja vaikkapa Liperin senioripuistojen rakentamisesta ja toimintatavoista.