Olemme kaikki täysin uudenlaisen hallinnollisen tason äärellä, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa tulevana vuonna. Pirkanmaan hyvinvointialueen lakisääteisenä vastuuna on sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen meille, hyvinvointialueen asukkaille. Jotta uudistuksen lupaamat laadukkaat ja yhdenvertaiset sote-palvelut ovat mahdollisia, tulee Pirkanmaan hyvinvointialueella työskennellä hyvinvoivaa ja ammattitaitoista henkilöstöä. Koska olen itse terveydenhuollon ammattilainen, kohdistan katseeni tässä tekstissä erityisesti hoitohenkilökuntaan. Tekstissä esiintuodut näkökulmat kuitenkin pätevät kaikkiin hyvinvointialueella toimiviin henkilöstöryhmiin.
Laadukkaiden palveluiden takaaminen edellyttää riittävää, hyvinvoivaa ja osaavaa henkilökuntaa. Tämä vaatii aiempaa voimakkaampaa resurssien uudelleenkohdistamista ja innovatiivista ajattelua näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Olemme olleet jo vuosia tilanteessa, jossa väestömme ikääntyy kovaa vauhtia ja samalla sote-alalla tarvitaan entistä enemmän ammattitaitoista henkilöstöä. Yhä useampi alalla työskentelevä kuitenkin harkitsee alan vaihtoa. Kuinka siis voimme varmistaa, että hoitotyön laatu turvataan ja henkilöstön hyvinvointiin panostetaan?
Laadukas johtaminen henkilöstön hyvinvoinnin pohjana
Ensimmäisenä merkittävänä henkilöstön hyvinvointia edistävänä tekijänä nostan laadukkaan johtamisen. On olennaista, että strategisen suunnittelun keskiöön nousee henkilöstön hyvinvointi. Strategialla tarkoitetaan pitkän aikavälin suunnitelmaa, jolla hyvinvointialue pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suorituskykyään. On siis sanomattakin selvää, kuinka olennaisessa roolissa henkilöstön hyvinvointi strategisessa suunnittelussa on.
Lisäksi laadukkaaseen johtamiseen kuuluu johtoportaan ammattitaidon ylläpitäminen säännöllisillä koulutuksilla, yhdenvertainen työntekijöiden kohtelu sekä erilaisiin ongelmakohtiin puuttuminen. Erityisesti ongelmakohtiin puuttumisessa haluan nostaa työpaikkahäirinnän nollatoleranssin.
Laadukkaaseen johtamiseen kuuluu olennaisesti myös jatkuva vuorovaikutus koko henkilöstön kanssa. Tämä korostuu hyvinvointialueen alkutaipaleella, jolloin jatkuva eri tasojen kuunteleminen ja vuorovaikutteinen kohtaaminen tulee ottaa henkilöstön hyvinvoinnin ja koko hyvinvointialueen toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi.
Uralla etenemisen mahdollisuudet ja työelämän joustot
Henkilöstön hyvinvointiin liittyy johtamisen lisäksi myös mahdollisuus uralla kehittymiseen sekä töiden joustavaan järjestelyyn. On tärkeää, että jokainen työntekijä voi ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan esimerkiksi lisäkoulutusten avulla. Työnantajan tulee tarjota tähän laajat mahdollisuudet. Tarvitsemme koulutusten lisäksi uudenlaisia uralla etenemismahdollisuuksia hoitohenkilökunnalle, jotta ala lisäisi pitovoimaansa. Esihenkilöiden ja ylemmän johdon kehitysmyönteinen ja tukea antava rooli on tässäkin avainasemassa.
Työssä jaksamista ja hyvinvointia lisää myös töiden joustavuus. Jokaisella työntekijällä tulee olla vaihtoehtoja oman elämäntilanteensa mukaiseen työaika- ja työtehtäväjärjestelyyn. Työelämän joustojen monipuolisten mahdollisuuksien lisäksi työpaikoilla tulee olla joustoihin myönteisesti suhtautuva avoin ilmapiiri.
Palkkatason nostaminen
Palkkataso on yksi sote-alan puhutuimmista aiheista ja nyt erityisen ajankohtainen. Itse olin urani alussa oleva sairaanhoitaja, kun edellisen kerran, 15 vuotta sitten Tehy:n sairaanhoitajat menivät lakkoon palkkauksen vuoksi. Silloisesta lakosta huolimatta hoitoalan palkat ovat edelleen työn vastuuseen ja kuormittavuuteen verrattuna kohtuuttoman alhaalla. Tämä ajaa ammattilaisia pois alalta ja samalla se syö alan houkuttelevuutta. Palkkojen tulee olla tasolla, joka lisää työhyvinvointia sekä hoitoalan pito- ja vetovoimaa. Tämä vaatii pitkän ajan suunnitelman siitä, millä keinoilla henkilöstön palkkoja nostetaan tehokkaasti ja pysyvästi.
(Työ)hyvinvoinnin edistämisen kokonaisvaltaisuus
Tässä tekstissä olen tuonut ilmi niitä seikkoja, joita pidän tärkeänä henkilöstön työhyvinvoinnin turvaamisessa. Kuitenkin tulee muistaa, että työhyvinvoinnin pohja muodostetaan vapaa-ajalla. Työnantajan tuleekin yllä olevien seikkojen lisäksi pohtia, kuinka voidaan luoda hyvinvointia edistäviä mahdollisuuksia myös henkilöstön vapaa-ajalle. Tällaisia mahdollisuuksia on erilaiset etuudet, kuten kulttuuri- ja liikuntasetelit. Olisi kuitenkin aika pohtia myös uudenlaisia innovaatioita, joiden avulla työnantaja voisi panostaa henkilöstön hyvinvointiin. Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstölle tulee tarjota tämänkaltaisia etuuksia ja uudenlaisia ratkaisuja, jotta hyvinvointi vapaa-ajalla mahdollistaisi hyvinvoinnin myös työelämässä.
Reetta Holopainen
Sairaanhoitaja (AMK), yhteiskuntatieteiden kandidaatti (Tampereen yliopisto)
SDP Nokia valtuustoryhmän jäsen
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen
Nokian työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen
Nokian työväenyhdistyksen viestintävastaava
Seuraa minua sosiaalisessa mediassa:
Facebook: Reetta Holopainen SDP
Instagram: reetta_holopainen