Tervetuloa Nokian Työväenyhdistyksen 130v. synttäreille 12.10. klo 11-12.30 Nokian Prismalle. Tarjoamme pullakahvit 130:lle!
Samalla voit ostaa toimittaja Matti Kuuselan kirjoittaman ja valokuvajaa Mikko Ovaskan kuvittaman NTY:n historiikin 30€ hintaan.
Otamme vastaan myös lahjoituksia Asunnottomien yötä silmällä pitäen. Keräämme hyväkuntoisia talvivaatteita, talviasusteita, makuupusseja ja vilttejä. Toimitamme lahjoitukset edelleen A-Kiltalle.
Tervetuloa!
Sain toimia viime vuoden Nokian Työväenyhdistyksen (NTY) osa-aikaisena toiminnanjohtajana ja yhtenä tehtävänä oli saattaa yhdistyksen 130v. historiikkiprosessi alkuun. Ensimmäisestä 100 vuodesta oli jo tehty historiikki ja nyt oli tarkoituksena pureutua edeltävään 30 vuoteen.
Näin ammattijärjestö Tehyn ja valokuvaaja Meeri Koutaniemen Kasvokkain – tarinoita ihmisen ja työn arvosta -näyttelyn (https://www.tehy.fi/fi/ajankohtaista/kasvokkain) ja tiesin heti, että esitän NTY:n johtokunnalle historiikin tekemistä samaan tapaan, henkilökuvien kautta, ”perinteisen” historiikin sijaan. Idea sai tuulta purjeisiin ja pääsimme aloittamaan prosessin.
Saimme toimittaja Matti Kuuselan kirjoittamaan historiikin. Matti haastatteli 27 yhdistysaktiivia ja kirjoitti kaikista henkilökuvat. Valokuvaaja Mikko Ovaska ikuisti jokaisesta upean mustavalkokuvan. Kirja saatiin siis aikaan täysin nokialaisin voimin!
Koko prosessi oli valtavan mielenkiintoinen ja hieman työläskin. Saimme mielestäni aikaan hurjan tyylikkään, mielenkiintoisen ja erilaisen historiikin. Saadun palautteen perusteella en ole ainoa näin ajatteleva. Kirjasta on sanottu mm. ”Meinasin myöhästyä bussista, kun tarinat veivät mukanaan.”, ”Luin kertomuksia kuin jännitysnäytelmää – mitä seuraavassa kappaleessa tulee tapahtumaan.”.
Mielestäni kirja on oiva osoitus siitä, että matkalla sosialidemokraatiksi voi olla monenlaisia polkuja. Yhteinen arvomaailma, vastuuntunto ja inhimillisyys ovat yhdistäviä tekijöitä.
Haluatko kirjan omaksesi? Laita viestiä niin toimitan kirjan sinulle 30€ hintaan.
Raisa Ojala
puh. 0407668003 / raisa.ojala@gmail.com
Historiikin tekemistä oli mahdollistamassa avustuksilla: Tradekan säätiö, Kansan Sivistysrahasto: Rafael Paasion rahasto, Alfred Kordelinin Säätiö ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiö.
”Mä en osaa vielä lukea kunnolla. Tai isoja kirjaimia vähän, mutta en niitä pieniä. Äiti lukee meillä. Vaikka se on usein aika väsynyt. Mä katselen kirjoista kuvia, koska mun kirjoja se ei jaksa mulle lukea, mutta uutisia se lukee aina ääneen. Se aina sanoo, et pitää koittaa sivistää itseään, jos joskus sais vielä ponnistettua johonkin. Mä ponnistin tänään ihan tosi korkeelle, kun olin aamulla pissattamassa Nekkua ja eikkimässä ulkona, että iskä ja äiti sai nukkua rauhassa, kun ne oli ihan tosi väsyneitä. Kun mä tulin pihalta, niin mä keräsin pullot olkkarista ja keittiöstä. Kivempi sit niitten herätä kun on siivottu. Sitä paitsi ne ei oo tajunnu, että niistä pulloista saa rahaa kun ne vie kauppaan. Hain niillä aamupalaksi itelleni jäätelöpaketin ja Nekulle lauantaimakkaraa.
Niin se äiti luki siis lehdestä, että jotkut Nina ja Jari kirjotti jostain palveluista. Äiti sano et ne on poliitikkoja. Oon kuullut kyllä kun politiikka-aikuiset puhuu telkkarissa, mutta en oikein ymmärrä mitään. Ehkä mun ei tarvikaan kun äitikin sanoi, että se ei ymmärrä mitä lukee. Jostain klustereista ja monituottajamallista ja sotesta.
Kun mä täytin viis-vee niin meillä alkoi käydä Hanna. Hanna tuli joka viikko samaan aikaan ja Hannan kans laitettiin ruokaa ja äiti oli tosi iloinen kun ruokaa oli sitten moneks päiväks valmiina. Mä sain aina auttaa ja sitten mentiin leikkiin tai askarteleen tai jotain. Ei mitään ihmeellistä. Paitsi et kerran käytiin uimahallissa, mikä oli aika siistiä, ja sain kertoo siitä eskarissa syysloman jälkeen. Kerrankin mulla oli jotain hienoo kerrottavaa kavereille ja eskari-opelle, eikä tarvinnu valehdella, koska valehteleminen on rumaa, sanoo äiti.
Viime viikolla meillä oli sossupalaveri. Sen mä kyllä tiedän mikä on palaveri! Oon ollu niissä paljon. Siellä aikuiset istuu ja puhuu vuoron perään ja sitten minultakin kysytään asioita ja saan puhua. Hanna on aina siellä mukana ja sitten saan jutella Hannankin kanssa kaksistaan ja mulla on olo, että Hanna jotenkin on just mun puolella aina kun puhutaan jostain vaikeesta. Mut nyt viime palaverissa mun sossu sanoi, et Hanna ei voi enää tulla meille. Tyhmä sossu. En nyt just muista sen nimeä kun se oli taas eri kun sillon viimeks. Äitikin sano et te vaihdutte koko ajan. Mä en muuten vielä viis-veenä tienny, että kaikilla lapsilla ei ookaan omaa sossua. Kuus-veenä tiedän, olen oppinut, kun oon jo iso.
Nyt tämä uus sossu siis sano, et ei voi jotain ostopalveluja enää päättää. Tai jotain. En ymmärtänyt. Äiti vaan huusi, että meillä meni tosi paljon aikaa, et totuttiin, että vieras ihminen tulee meille ja nyt te viette sen pois. Ja se sano, et on ihan sama tuottaako tätä palvelua nyt mikä taho kun meille se on vaan Hanna. Eikä me haluta odottaa nyt jotain uutta joka alottaa ehkä joskus. Iskä oli kans siellä ja huusi, et onko tää nyt sit parempi että me ei pärjätä ja sit mut sijotetaan. Et eiks se tuu sit aika paljon kalliimmaks. Mä en tiedä mitä sijottaminen on. Joskus iskä ja sen kaverit oli ärsyyntyneitä ja sano, et kai se ois elämä helpompaa jos pystys vaikka sijottaan johonkin asuntoihin niin kun rikkaat tekee. Eli ehkä tää sjoittaminen sit helpottais elämää. En tiedä. En pysynyt mukana.
Iskä jatko huutamista ja sano, et ei kai nyt vanhuksiakaan laiteta suoraan laitokseen. Ja eihän kukaan mee suoraan erikoisssairaanhoitoon. Mä ymmärsin vaan et nää on jotain kalliita juttuja. Eli varmaan rikkaille. Koska sit iskä vielä jatko huutamista, että rikkaat saa hoidattaa syylänsäkin yksityisellä ja me ei saada ees tätä palvelua, vaikka tää on puolet halvempaa. Mä vaan toivon, että iskällä tai äitillä ei oo syyliä, koska muuten ne ois noitia.
Mut sit se palaveri päätty ja se sossu vaikutti kans vähän surulliselta, mut silti sano, et Hanna ei voi enää tulla meille. Kyllä muakin suretti, mutta sanoin ääneen vaan, että Nekkua varmaan harmittaa, kun Hanna ei enää tuu rapsuttaan sitä. Ehkä joku muu joskus tulee tai sit mä meen sinne sijotukseen. Voikohan Nekku tulla sijotukseen?
Äiti sano palaverista lähtiessä, että ei voi ymmärtää miks näistä asioista ei puhuta julkisuudessa. Sit se sano siihen perään, et älä sit vaan puhu tästä eskariopelle yhtään mitään.”
Riikka Puntalo
SDP:n kaupunginvaltuutettu
Lastensuojelun ja sosiaalialan ammattilainen
Suomen tuoreimman Kansalaispulssi-kyselyn tulokset ovat julkistettu, ja ne tarjoavat meille peilin, josta katsoa yhteiskuntamme nykytilaa. Erityisen huolestuttavaa on havainto siitä, että kansalaisten kokemus oikeudenmukaisuudesta on laskussa. Tämä kehityssuunta ei ole vain tilastollinen yksityiskohta; se on merkki syvemmistä ongelmista, jotka vaativat välitöntä huomiota ja korjaavia toimia.
Mielenkiintoista on, että vaikka Covid-19-pandemia aiheutti merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia haasteita, suomalaisten kokemus oikeudenmukaisuudesta säilyi vakaana pandemian aikana. Tämä oli seurausta päättäväisistä, kaikki mukana pitävistä toimista, joilla suojattiin heikoimmassa asemassa olevia sekä tuettiin työntekijöitä ja yrittäjiä. Nyt, pandemian jälkeisessä ajassa, näemme kuitenkin oikeudenmukaisuuden kokemuksen heikentyvän. Tämä viittaa siihen, että pandemian aikana käyttöön otetut tukitoimet olivat oikeansuuntaisia.
Uskon vahvasti, että oikeudenmukaisuuden kokemus on yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen perusta. Se on elintärkeää, jotta kansalaiset kokevat osallisuutta ja voivat luottaa siihen, että yhteiskunta toimii kaikkien eduksi. Kun osallisuuden kokemus heikkenee, se on selkeä merkki siitä, että toimia tarvitaan.
Taloudellinen epävarmuus, poliittinen polarisaatio ja julkisten palveluiden saatavuuden muutokset ovat kaikki tekijöitä, jotka nyt heikentävät oikeudenmukaisuuden tunnetta. Meidän ei ole pakko pudota epäoikeudenmukaisuuden rotkoon, ratkaisuna korostaisin tuloerojen kaventamista, laadukkaan koulutuksen ja terveydenhuollon takaamista kaikille kansalaisille sekä työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. Nämä ovat perusasioita, jotka edistävät oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.
Lisäksi on tärkeää, että ylläpidämme ja kehitämme avointa keskustelua eri yhteiskuntaryhmien välillä. Yhteiskunta, joka kykenee keskustelemaan erimielisyyksistään rakentavasti ja oikeudenmukaisesti, on yhteiskunta, joka pystyy myös uudistumaan ja vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Kansalaispulssi-kyselyn tulokset ovat merkki siitä, että on aika herätä ja toimia. Meidän on palautettava oikeudenmukaisuuden kokemus yhteiskuntamme ytimeen. Tämä on sosialidemokratian ydin, ja se on vastuu, jonka meidän tulee kantaa yhdessä, rakentaaksemme oikeudenmukaisemman Suomen kaikille sen kansalaisille.
Kyselyn tuloksiin pääset tästä.
Arja Laitinen
Hallitus valmistautuu tulevaan kehysriiheen, jossa se päättää tulevien vuosien taloussuunnitelmastaan. Lisäksi tarkoitus on päättää mittavista lisäsopeutuksista valtion talouteen. Arviot liikkuvat 3 miljardin tasossa. Tarjoankin nyt keinoja, joilla tähän päästäisiin niin, että ”kipeät päätökset” jakautuisivat laajemmalle kuin tähän mennessä.
Aloitetaan tulopuolesta. Arviot perustuvat eri lähteisiin ja ovat suuntaa antavia. Hallituksen jo tekemistä päätöksistä solidaarisuusveron alarajan ja yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvausten palauttaminen aiemmalle tasolle toisi arviolta 130 miljoonaa euroa. Listaamattomien yhtiöiden sekä yleishyödyllisten yhteisöjen osinkoverotusten uudistamisella voisi saada lisätuloja 500 miljoonaa. Yhteisöveron nostaminen 1 %-yksiköllä toisi noin 400 miljoonaa. Epäterveellisille ravintoaineille asetettavan terveysveron arvio olisi 500 miljoonaa. Olen myös valmis nostamaan niiden eläkkeiden verotusta, jotka ylittävät suomalaisten palkansaajien keskiansion. Näin olisi kasassa noin puolet arvioidusta sopeutustarpeesta.
Jatketaan menopuolella. Yritystukien karsimisesta on puhuttu pitkään, osoittautuen kuitenkin vaikeaksi. Näihin täytyy rohkeasti puuttua, ja ehdotan sekä 500 miljoonan euron leikkausta että vastaavan erän uudelleenkohdentamista ympäristöystävällisempään suuntaan. Erityisesti listalla olisivat laiva- ja lentoliikenteen tuet. Maatalous- ja viljelytukiin kohdistaisin 250 miljoonan euron leikkaukset ja vastaavan uudelleenkohdentamisen luomuviljelijöitä suosivaksi. Leikkaukset kohdentuisivat suurimpiin tuen saajiin sekä turkistarhaukseen. Hyvätuloisten perheiden lapsilisissä voisi olla vähentämisen varaa, mutta kokonaan en olisi sitä heiltä poistamassa. Näillä oltaisiin lähellä 3 miljardin tavoitetta. Myös muita toimia tarvitaan. Työllisyyden nostamisessa kulkisin päinvastaiseen suuntaan kuin hallitus, palauttaisin työttömyysturvan suojaosan ja nostaisin sen 500 euroon/kk. Hallituksen tavoite kokoaikatyötä tekevien määrän lisääntymisestä on hyvä, mutta nyt se siirtää vastuun tästä pelkästään työnhakijoille. Työnantajia tulisikin verotuksen avulla kannustaa palkkaamaan ihmisiä kokoaikatyöhön. Kohdennettu väliaikainen elvytys rakennusalalle sekä mielenterveyspalveluihin ja koulutukseen panostaminen ovat tärkeitä työllisyyden näkökulmasta.
Hyvinvointialueiden talousongelmat ovat laajat. Ymmärrän että kiinteistöjen karsimista tullaan jossain määrin tekemään, ja digi- sekä liikkuvien palvelujen lisäämisessä on potentiaalia, mutta suunnitelmia monien palveluiden alasajosta ei tule hyväksyä. Samaan aikaan alueiden johtotehtävissä olevat tienaavat monta kertaa enemmän kuin perustyötä tekevät. Vetoankin teihin hyvät johtajat, olkaa mukana säästötalkoissa. Siitä ei toki suurta summaa kertyisi, mutta symbolisesti se olisi tärkeää.
EU-tasolla tarvitaan jatkossakin laajaa yhteistyötä harmaan talouden torjumisessa. Toisin kuin hallitus sanoo, ei ole pakko tehdä vain tietyllä tapaa. Luettelemani keinot osoittavat, että vaihtoehtoja on olemassa. Kyse on tahdosta ja valinnoista.
Jonne Nurmi
Tilanne työmarkkinoilla on nyt hyvin kireä. Kun maan hallitus lähti ”uudistamaan” työmarkkinoita yksipuolisilla esityksillä, tuli AY-liikkeen vastaus odotetusti lakkoilun muodossa. Tuloksena pattitilanne, jossa hallituksella ei näytä olevan mitään intressiä tulla vastaan sovun saamiseksi.
Tämä ei riitä, lisäksi on tulossa kovia leikkauksia sosiaaliturvaan. Tätä perustellaan työllisyyden nousulla, jonka valtiovarainministeriö on laskenut. Taustalla on logiikka, että kun esimerkiksi työttömyysturvaa lasketaan, ”kannuste” olla työttömänä vähenee ja työn hakeminen ja sitä kautta työllistyminen nousee. Tai kun aikuiskoulutustuki poistetaan, kannuste olla opiskelijana vähenee. Samalla logiikalla koulutukseen panostaminen ylipäätään on pois työllisyydestä, kun kannuste opiskeluun kasvaa ja työllistymiseen vähenee. Tämä osoittaa kuinka lyhytnäköisestä ajattelutavasta on kyse. Kaiken hyvän lisäksi vielä työttömyysturvan 300 euron suojaosa poistuu. Siinä mennään täysin väärään suuntaan.
Joidenkin hallituspuolueiden edustajien retoriikka ei ainakaan helpota tilannetta. Puheet ”ay-mafiasta” tai sakset kädessä hymyily osoittavat vähintäänkin huonoa harkintakykyä. Ymmärrän, että toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi ja työllisyyden nostamiseksi tarvitaan, mutta joku kohtuus olisi syytä olla. Arvoisa hallitus, vaihtoehtoja kyllä on. Kevään kehysriihessä on edessä jälleen uusia päätöksiä. Oleellinen kysymys kaiken tämän jälkeen onkin: Ovatko tämän maan hyvätuloiset jälleen erityissuojeluksessa?
Jonne Nurmi
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Arja Laitinen piti talousarviovaltuustossa 11.12.2023 ryhmäpuheen:
Hyvät valtuutetut, viranhaltijat, hyvät nokialaiset
Ensimmäinen vuosi uuden kunnan roolissa alkaa olla lopuillaan. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä haluaa tässä kohtaa kiittää kaupunginjohtajaa vahvasta edunvalvonnasta upouuden sosiaali- ja terveysasemamme palveluiden kohdalla.
Ilman yllätyksiä ei mennyt tämänkään vuosi. Talousarvion tekemistä on loppumetreillä haastanut valtionvarainministeriö, joka ministerinsä johdolla päätti valtionosuusleikkauksista vasta sitten, kun kunnat olivat jo päättäneet ensi vuoden veroprosentit ja iso osa kunnista lisäksi jo myös seuraavan vuoden talousarvion. Nokian osalta valtionosuusleikkaus tarkoittaa 5,8 M euroa pienempiä valtionosuuksia suunnitelmakaudelle.
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä haluaa nostaa talousarviokirjasta meitä kovasti ilahduttavia asioita, mutta myös antaa palautetta asioista, jotka vaativat vielä huomiota.
Hyvät kuulijat,
uudelleensijoitusraha on tullut osaksi Nokian kaupungin vakiintunutta käytäntöä valtuustoryhmämme aloitteesta. Aloite lähti ymmärryksestä, että merkittäviin varhemaksuihin, eli maksuihin, mitkä syntyvät ennen aikaisesta eläköitymisestä ei pystytä puuttumaan, jos työtä ei pystytä räätälöimään tai etsimään organisaation sisältä. Olemme ilolla huomioineet, että talousarviossa on vakiintuneen 100 000 euron päälle lisätty tähän rahaa 50 000 euroa. Tämä on vaikuttava keino vähentää raskaasta työstä aiheutuvia pitkiä poissaoloja ja ennen aikaisia eläköitymisiä.
Myös keskusta-alueen turvallisuuden lisääminen kameravalvonnalla on ollut ryhmämme aloite vuonna 2013. Ensimmäiset kamerat toteutettiin vuonna 2015 ja nyt turvallisuutta lisäävään kameravalvontaan ollaan lisäämässä rahaa sekä talousarvio että taloussuunnitelma vuosille.
Ryhmämme iloitsee myös siitä, että Nokian Työväenteatterin toimintaedellytykset turvataan entisen kaltaisilla sopimuksilla. Taide- ja kulttuuri ovat asioita, joita me kaikki tarvitsemme. Lisäksi Nokian kaupunki tarvitsee sitä elinvoimaa, mitä pitkään toiminut teatterimme kaupunkiin tuo.
Haasteista nostamme esiin nuorten palautteen kouluruuasta. Talousarviossa on kiinnitetty huomiota koulujen hävikkiruoan määrään, mikä onkin
tärkeä ja huomioitava asia. Toivoisimme, että ainakin yhtä paljon kiinnitettäisiin huomiota myös syödyn ruoan määrään. Erityisesti siihen, että mahdollisimman moni koululainen nauttisi koulupäivän aikana maistuvan, täysipainoisen ja riittävän aterian. Koulupäivät ovat usein pitkiä, eikä ilman riittävää syömistä ole mahdollista jaksaa keskittyä koko päivää. Kouluterveyskyselyn tuloksia läpikäydessä on mahdollista poimia koko valtavasta datasta viisi huolestuttavinta tulosta suhteessa koko maan tulokseen. Kouluruoka nousee näissä valitettavan paljon esiin.
Yläkoululaisista vain reilut 30 % kokee koululounaan olevan maultaan ja laadultaan hyvää. Myös alakoululaisten vastauksissa ruoan laatu nousee esiin muuta maata heikompina tuloksina.
Ateriapalveluissa on edessä tekemisen ja tuotannon tehostaminen. Ensimmäinen tehostaminen syntyy siitä, että jokainen valmistettu ateria syödään. Aterian hinta on talousarviovuodelle 2024 kolme euroa 40 senttiä. Tiedättekö kuinka paljon tästä käytetään elintarvikkeisiin? Niiden osuus on 99 senttiä. Jos tätä korotettaisiin 10 prosentilla, yhteen euroon ja 9 senttiin, saisimmeko maistuvia ja täysipainoisia aterioita Nokian tulevaisuudelle, lapsille ja nuorille. Mikään ei ole niin kallista kuin syömätön ruoka, aivan sama kuin veisimme jokaisesta ateriasta tuon kolme euroa,
neljäkymmentä senttiä roskiin. Olisiko ensimmäinen tehostamisen tavoite pitää ateria hinta samana, mutta saada raaka-aineisiin käytetty rahamäärä nostettua?
Hyvät kuulijat,
Talousarviokirjassa on vuodelle 2024 määräraha Nokian sisäisen joukkoliikenteen kehittämiseksi tehtävään selvitykseen. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää tätä hyvänä. Eikö olisi hienoa, jos Nokialla olisi jo lähitulevaisuudessa sähköllä tai kaasulla kulkevia, matalalattia busseja, jotka kulkisivat siellä missä ihmiset asuvat ja silloin kuin niille on käyttäjiä. Voisiko tulevaisuudessa Nokialla olla käyttäjilleen ilmainen sisäinen liikenne?
Sivistyspalveluiden henkilöstölisäykset ovat merkittäviä, muun muassa koulunkäynninohjaajien määräaikaisia tehtäviä vakinaistetaan. Lasten ja nuorten tukeminen kouluarjessa on tärkeää ja ohjaajien tekemä työ kouluyhteisössä merkittävää ja tähän tulee panostaa.
Varhaiskasvatuksen puolella toiminta laajentuu, kuten myös vuorohoito. Sijaisten saaminen on ollut varsin haastavaa. Tarvitsemme jatkossakin ammattitaitoista henkilöstöä ja sijaispulaa voitaisiin helpottaa esitettävillä kiertävän lastenhoitajan ja ohjaajien toimilla.
Kaupunki tarvitsee veto- ja pitovoimatekijöitä varhaiskasvatuksen henkilöstön saamiseksi. Yksi tällainen tekijä on varhaiskasvatuksen henkilöstölle maksettava suojavaateraha, joka sisältyy talousarvioon.
Tulevien vuosien aikana tehdään lisäksi merkittävät ja erittäin tarpeelliset investoinnit sivistyspalveluiden palvelualueelle, kun rakennetaan Nokianvirran ja Kankaantaan koulut uusille paikoilleen, sekä uimahalli liikuntatiloineen.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Valtuustoryhmämme esittää, ettei koulunkäynninohjaajia lomauteta kesästä 2024 eteenpäin. Kustannusvaikutus on 238 000 euroa.
Esitämme, että koulunkäynninohjaajien työpanosta käytetään kesäaikaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia lisääviin tehtäviin, kuten leikkipuisto- ja päiväleiritoimintaan. Kaupungin tulee ensisijaisesti pyrkiä pitämään kaikki ohjaajat töissä. Lomautus on toissijainen vaihtoehto.
Mielestämme kaupungin säästäminen pienituloisen ja naisvaltaisen alan työntekijöiden kustannuksella on häpeällistä. Koulunkäynnin ohjaajien osaaminen olisi käytettävissä nokialaisten lapsiperheiden hyödyksi uudenlaisia toimintamalleja kehittämällä.
Hyvät kuulijat,
ryhmämme kiittää kaupungin viranhaltijoita pitkäjänteisestä ja kehittävällä otteella tehdystä työstä Nokian ja nokialaisten hyväksi.
Kiitämme kaikkia kaupungin työntekijöitä isosta panoksestanne kasvavan ja kehittyvän kaupungin ja kaupunkilaisten eteen tekemästänne työstä.
Toivotamme kaikille nokialaisille levollista mieltä, rauhallista joulunodotusta sekä hyvää uutta vuotta 2024.
Arvoisa puoluevaltuusto, hyvät toverit.
Tervetuloa Pirkanmaalle, on ilo nähdä teidät kaikki täällä. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi. Petteri Orpon porvarihallitus puhuu velkaantumisesta ja sanoo olevansa tulevien sukupolvien asialla, mutta tekee sen ottamalla eurot nuorten taskuista ja selkänahasta, ja antaa ne heille, joilla on jo kaikkein eniten. Se on sitä kokoomuslaista solidaarisuutta. Meidän tulee esittää omia, inhimillisesti kestävämpiä vaihtoehtoja. Nykyisten kohtuuttomien esitysten pysäyttämiseksi tarvitsemme vahvaa ammattiyhdistysliikettä ja sen jäseniä. Samalla kun vaadimme hallitukselta parempaa, emme voi väistää omaa vastuutamme päätöksistä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Sote-palveluiden, erityisesti mielenterveyspalveluiden turvaamisessa, on tehtävä enemmän. Yksilön pahoinvointi lisää myös rikollisuutta. Siihen vastataan niin kovilla kuin pehmeillä keinoilla. Palvelutarpeisiin, koulunkäymiseen, työllistymiseen ja kielen oppimiseen tarvitaan lisää tukea. Työperäisen maahanmuuton lisääntyessä tulee heidän oikeusturvastaan huolehtia, ja hyväksikäytöstä langetettava kovat sanktiot.
Hyvät ystävät. Maailman tila on synkkää kerrottavaa, synkkää luettavaa. Ympäristökatastrofit lisääntyvät, sodat ovat osa uutisarkea. Nyt myös maamme rajat ovat koetuksella. Oman lapsuuteni presidentin, Martti Ahtisaaren perintö rauhan välittämisestä tulee muistaa. Tästä onkin hyvä siirtyä tuleviin presidentinvaaleihin. Sosialidemokraattinen ehdokas katsoo kauas, mutta näkee myös lähelle. Toivon ja vetoan, että ehdokkaamme ottaa vahvasti kantaa ekologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin puolesta. Niillä estetään sotia ja pakotettua muuttoliikettä, ne ovat osa kestävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kun edessä on vielä EU-vaalit, on tulevana vuonna kansainvälisyys keskiössä. Lähdetään siis siitä, että ensi vuonna juhlimme Suomen Pariisissa, jota myös Hakaniemeksi kutsutaan.
Hyvät toverit, työ paremman huomisen puolesta on nyt
entistäkin tärkeämpää.
Kiitos.
Jonne Nurmi
Nokian kaupungin konsernipalveluissa on selvitetty tänä vuonna laajasti tukipalveluiden, tilapalveluiden ja ateria- ja siivouspalveluiden tuottamisen laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta omana tuotantona tai ostopalveluna sekä vaihtoehtoisia tuotantomalleja kaikkien em. palveluiden osalta.
Selvityksen toimenpidesuosituksena on, että tukipalveluiden tuottamista jatketaan kaikissa tarkastelluissa palveluissa nykyistä toimintamallia kehittäen. Tilapalveluiden osalta selvitystyön lopputuloksena toimenpidesuositus on, että Nokian kaupunki neuvottelee Tampereen Tilapalvelut Oy:n kanssa yhteistyömallista, jossa kiinteistönhoidon ja kunnossapidon sekä isännöitsijän ja talonrakennusmestarin henkilöstö siirretään liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä Tampereen Tilapalvelut Oy:n henkilöstöksi. Ateria- ja siivouspalveluiden osalta esitys on, että Nokian kaupunki neuvottelee Pirkanmaan Voimia Oy:n kanssa palvelun ulkoistamisesta siten, että ateria- ja siivouspalveluiden toiminta siirretään liikkeenluovutuksella eli koko henkilöstö siirtyisi Pirkanmaan Voimia Oy:n palvelukseen.
Nokian sosialidemokraatit vastustavat tilapalveluiden ja ateria- ja siivouspalveluiden ulkoistamissuunnitelmia. Mielestämme omaa toimintaa tulee kehittää ja palata ulkoistamissuunnitelmiin vasta sitten, jos oman toiminnan kehittämisellä ei päästä toivottuihin tavoitteisiin. Mittavien investointien kautta Nokialle on rakentunut ja rakentuu muun muassa uusia kouluja, palloiluhalli sekä uusi uimahalli. Näiden kiinteistöjen huolto ja kunnossapito ei voi olla sellaisen toimijan vastuulla, missä Nokian kaupungilla ei ole todellista omistaja- ja ohjausvaltaa.
Ateria- ja siivouspalveluiden ulkoistamisella olisi saatavissa merkittäviä taloudellisia säästöjä. Säästö syntyisi pääasiassa työntekijöiden palkkoja alentamalla. Vastustamme matalapalkkaisen ja naisvaltaisen alan palkkaleikkauksia, eikä se ole mielestämme oikea keino saada Nokian kaupungin taloutta tasapainotettua. Vaikka vastustamme ulkoistamista, uskomme silti valmistelun olleen asiallista. Nokian kaupungille on hyvä, että talousjohtajan asema valmisteluprosessissa on todettu ja siinä ei ole nähtävissä esteellisyyttä.
SDP:n valtuustoryhmä
Tervetuloa syys-/jäsenkokoukseen! Käsittelyssä ovat sääntömääräiset asiat:
Kokouksen aluksi sivistysjohtaja Mika Seppänen kertoo sivistyspalveluiden ajankohtaisista asioista ja talousarvion valmistelusta.
Kahvipannu kuumenee!
