Skip to content

Miksi ihmeessä kukaan haluaa harrastaa kuntapolitiikkaa, osa 3. – Raisa Hiltunen

Olen saanut kuntapolitiikasta ystävän ja lukuisia kavereita. Olen tutustunut valtavaan määrään ihmisiä niin omassa kuin muissakin puolueissa. Yhteistyö sujuu hyvin ja välillä on aika hauskaakin.

Olen jo lapsuudessa tottunut siihen, että perheeni käyttää paljon aikaa järjestö- ja talkootyöhön. Niin kauan kuin muistan, on oltu järjestyksenvalvojana, valmentajana, toimitsijana tai suklaapiirakan leipojana koripalloseurassa. Yhtä paljon on järjestetty makkaranpaistoja, rakennettu ja siivottu Nupulaa, pidetty puutalkoita, jaettu vaalimainoksia ja tehty lukuisia muita järjestötöitä Nokian demareissa. En tiedä mitään muuta tapaa elää kuin olla mukana järjestötoiminnassa.

Nokian demareissa on mukana mahtava joukko erilaisia ihmisiä. Erilaisia tapahtumia ja tempauksia saa innovoida, kehittää ja järjestää niin paljon kuin mielikuvitusta riittää.

Järjestötyössä lopputuloksen näkee usein nopeammin kuin kunnallisessa päätöksenteossa. Lisäksi omaa arvomaailmaa on mahdollista toteuttaa ja saada mielihyvää itselle tärkeiden asioiden edistämisestä. Olemme järjestäneet jo monta kertaa vaatekeräyksen ennen Asunnottomien yötä. Kun kuomullinen peräkärry täyttyy lahjoituksista, jotka voi toimittaa eteenpäin niille ihmisille, jotka niitä eniten tarvitsevat, on olo hiljainen. Suru valtaa mielen ajatuksesta, että kaikilla ei ole omaa kotia, eikä lämmintä päällepantavaa. Samalla tulee kuitenkin olo, että järjestötyöllä on merkitystä. Saamme autettua niitä, jotka apua tarvitsevat. Yhdessä.

Ihmiset ovat siis kaikista tärkein syy olla mukana. Ihmiset, joiden kanssa tehdään ja puuhataan yhdessä. Ihmiset, joiden parasta ajattelemme päätöksiä tehdessämme. Ihmiset, joiden hyväksi voimme tehdä konkreettisia tekoja.

SDP:n entinen puheenjohtaja Rafael Paasio on sanonut: ”jos et ole aivan varma, miten kannattaa toimia, ole aina heikomman puolella”. Siksi demarit. Lähde sinäkin mukaan!