Orpon hallitusohjelma on herättänyt vakavia huolenaiheita ihmisten perustoimeentuloon liittyen, mutta keskityn tässä kirjoituksessa pääasiassa työelämään liittyviin heikennyksiin. Orpon hallitus on lakkauttamassa aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan. Näiden tukien lakkauttaminen asettaa merkittäviä haasteita työntekijöille, jotka pyrkivät kehittämään osaamistaan ja ylläpitämään työelämässä tarvittavaa joustavuutta. Tällainen politiikka tuntuu täysin ristiriitaiselta nykyaikaisen työelämän tarpeiden kanssa ja vaarantaa suomalaisten työntekijöiden hyvinvoinnin ja tulevaisuuden.

Aikuiskoulutustuki on ollut merkittävä kannustin aikuisille opiskella ja hankkia uutta osaamista työelämän tarpeisiin ja ehkä tehdä kokonaan alanvaihto mielekkään työuran jatkamiseksi. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen luo esteitä ammatillisen kehityksen polulle ja voi johtaa siihen, että työntekijät jäävät jälkeen nopeasti muuttuvassa työelämässä. Osaamisen päivittäminen ja uusien taitojen oppiminen ovat keskeisiä tekijöitä, jotka mahdollistavat työntekijöiden sopeutumisen teknologian ja markkinoiden muutoksiin. On huolestuttavaa, että hallitusohjelma ei tue työntekijöitä tässä tärkeässä pyrkimyksessä, vaan päinvastoin heikentää mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Olin itse viime vuonna kahdeksan kuukautta opintovapaalla ja suoritin ylemmän korkeakoulututkinnon. Opintovapaa mahdollisti kurssien suorittamisen niille annetussa aikataulussa ja antoi samalla joustavuutta omaan arkeen ja pienen hengähdystauon työelämästä. Lisäksi omat uravaihtoehdot työuran viimeisille 35 vuodelle kasvoivat merkittävästi.

Vuorotteluvapaan lakkauttaminen on toinen valitettava päätös hallitusohjelmassa, joka heikentää työntekijöiden asemaa ja joustavuutta. Vuorotteluvapaa on ollut arvokas työväline työurien pidentämisessä ja työelämän kuormituksen helpottamisessa. Se on tarjonnut mahdollisuuden levätä, hankkia uusia taitoja tai jopa kokeilla eri työtehtäviä, samalla kun toinen työnhakija saa arvokasta työkokemusta. Tämä järjestelmä on luonut tasapainoa työmarkkinoille ja antanut mahdollisuuksia niille, jotka haluavat pysyä työelämässä pidempään. Nyt kun tämä tuki poistetaan, seurauksena voi olla lisääntynyt työuupumus, stressi ja epävarmuus työntekijöiden keskuudessa.

On hälyttävää, että hallitusohjelmassa nämä tärkeät tukijärjestelmät nähdään säästökohteina eikä niiden arvoa työntekijöiden hyvinvoinnille ja työurien jatkumiselle tunnisteta. Tämä viestii tietämättömyydestä työntekijöiden tarpeita kohtaan ja osoittaa hallituksen puutteellista ymmärrystä nykyaikaisen työelämän vaatimuksista. On vaikea nähdä, miten työelämä voi kehittyä ja kansakunta menestyä ilman jatkuvaa panostusta työntekijöiden osaamiseen ja hyvinvointiin.

Palkattomasti sairaana vai kipeänä töissä?

Orpon hallitusohjelman sisältämä päätös ottaa käyttöön palkaton 1. sairauspoissaolopäivä on kolmas esimerkki politiikasta, jossa päätöksen vaikutuksia ei ole lainkaan arvioitu. Tämä päätös kohdistuu erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin työntekijöihin. Päätös asettaa erityisen suuren taakan pienituloisille, naisille, hoitajille ja varhaiskasvattajille, joilla on usein jo entuudestaan haastavaa taloudellisesti. Tällainen politiikka on epäoikeudenmukaista ja lisää eriarvoisuutta yhteiskunnassa.

Palkattoman sairauspoissaolopäivän käyttöönotto rankaisee erityisesti niitä työntekijöitä, jotka eivät voi tehdä työtään kotoa käsin tai joilla on esimerkiksi varhaiskasvatusikäisiä lapsia ja paljon infektiosairauksia. Pienituloisilla ja osa-aikatyötä tekevillä työntekijöillä on usein vähemmän taloudellista pelivaraa ja yksi palkaton päivä voi aiheuttaa merkittäviä vaikeuksia heidän taloudelliselle tilanteelleen. Lisäksi tämä päätös luo painetta sairaana työskentelemiseen, mikä puolestaan voi johtaa tautien leviämiseen työpaikoilla ja heikentää työntekijöiden hyvinvointia entisestään. Hoitoalalle tarvitaan kipeästi uutta työvoimaa, mutta Petteri ilmeisesti luulee, että kipeä työvoima ajaa saman asian..

Orpon hallituksen päätös palkattomasta 1. sairauspoissaolopäivästä kertoo välinpitämättömyydestä pienituloisia, naisia, hoitajia ja varhaiskasvattajia kohtaan. Sen sijaan, että tarjottaisiin tukea ja helpotusta näille työntekijöille heidän työ- ja perhe-elämänsä yhteensovittamisessa, heitä rankaistaan taloudellisesti ja lisätään heidän taakkaansa. Tämä päätös on vastuuton ja heikentää näiden työntekijäryhmien hyvinvointia sekä yhteiskunnan tasa-arvoa.

Kyyti Orpon kyydissä tulee olemaan kylmää, jopa hyytävää.

Raisa Ojala

työterveyshoitaja (YAMK)

toiminnanjohtaja

kaupunginvaltuutettu